Potilasvakuutuksen uudistamista selvittävä työryhmä

STM129:00/2014 Säädösvalmistelu

Työryhmän tehtävänä on uudistaa potilasvahinkolaki ja laatia lainmuutosehdotus hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä voi tarvittaessa valmistella muusta uudistuksesta erillisenä ja työryhmän toimikautta nopeammin potilasvakuutuksen jakojärjestelmään liittyvät lainmuutostarpeet sekä laatia niistä erillisen hallituksen esitysluonnoksen.

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Hankenumero STM129:00/2014

Asianumerot

Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö

Toimikausi/aikataulu 1.2.2015 – 31.12.2016

Asettamispäivä 21.1.2015

Lainvalmistelu

Hallituksen esitys-

Hyväksytty säädös-

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän tavoitteena on uudistaa potilasvakuutusta koskeva lainsäädäntö ottaen huomioon lainsäädännön soveltamisessa havaitut puutteet sekä arvioida muutoinkin lain muutostarpeita lukuun ottamatta eläkeneuvotteluryhmän vuoden 2017 eläkeuudistukseen sisältyviä asioita.

Tiivistelmä

Työryhmän tehtävänä on uudistaa potilasvahinkolaki ja laatia lainmuutosehdotus hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä voi tarvittaessa valmistella muusta uudistuksesta erillisenä ja työryhmän toimikautta nopeammin potilasvakuutuksen jakojärjestelmään liittyvät lainmuutostarpeet sekä laatia niistä erillisen hallituksen esitysluonnoksen.

Lähtökohdat

Potilasvahinkolaki (585/1986) tuli voimaan 1.5.1987. Potilasvakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka on oltava kaikilla terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavilla.

Lakiin tehtiin vuonna 1998 laajahko potilasvahinkojen korvaamisen edellytyksiä muuttanut uudistus. Lakia ei ole kuitenkaan systemaattisesti uudistettu, ja se onkin erityisesti vakuuttamista koskevien säännösten osalta monilta osin vanhentunut ja puutteellinen. Muun muassa vakuuttamisvelvollisuuden laajuutta ei ole kaikilta osin riittävän täsmällisesti määritelty. Myös potilasvahinkolain soveltamisalaan osalta on esitetty muutostarpeita. Näitä ovat muun muassa potilasvahinkolain laajentaminen koskemaan potilaaseen kiinteästi liitettäviä laitteita ja potilasvahinkolain soveltaminen ulkomailla annettuun hoitoon.

Potilasvakuutuksen korvausvastuun määrä on noussut viime vuosina huomattavasti, erityisesti vuoden 2014 aikana, mikä on vaikuttanut muun muassa sairaanhoitopiirien talouteen. Korvausmäärän nousu on aiheutunut muun muassa kuntien vammaispalvelulakiin perustuvien takautumisvaateiden lisääntymisestä sekä ansionmenetyskorvauksiin liittyvistä korotustarpeista. Jakojärjestelmällä, jolla tarkoitetaan ennakolta vaikeasti arvioitavien korvausten rahoittamista yleisestä vakuutusperiaatteesta poiketen sitä mukaan, kun kustannuksia syntyy, voidaan jonkin verran vaimentaa korvausvastuun heilahtelua. Potilasvakuutuksen jakojärjestelmä ei kaikilta osin sisällöllisesti vastaa aiemmin muihin lakisääteisiin vahinkovakuutuksiin tehtyjä muutoksia. Potilasvakuutus eroaa muista lakisääteisistä vahinkovakuutuksista myös siten, ettei siitä maksettavien sairaanhoitokustannusten rahoitukseen sovelleta täyskustannusvastaavuusperiaatetta.

Potilasvakuutuskeskuksen asema potilasvakuutuksen toimeenpanossa on keskeinen. Potilasvakuutuskeskus maksaa keskitetysti potilasvahinkolakiin perustuvat korvaukset. Se myös käytännössä hallinnoi vakuutusyhtiöiden yhdessä julkisen terveydenhuollon vakuutuksenottajille antamaa rinnakkaisvakuutusta. Lakia uudistettaessa onkin kiinnitettävä huomioita rakenteisiin, jotka voivat tarpeettomasti rajoittaa kilpailua potilasvakuutusmarkkinoilla.