EU-ministerivaliokunnassa Britannian eroprosessi ja kesäaika
EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 1. helmikuuta varautumista Britannian mahdolliseen sopimuksettomaan eroon EU:sta sekä kesäaikajärjestelystä luopumista.
Ministerivaliokunta sai tilannekatsauksen varautumistoimista koskien Britannian eroprosessia. Valmistautumista Britannian mahdolliseen sopimuksettomaan eroon jatketaan sekä EU-tasolla että kansallisesti eri sektoreilla. Suomessa kukin ministeriö vastaa ja tiedottaa hallinnonalansa varautumistoimista. Meillä välitön kansallinen varautumistoimi on erillislaki brittikansalaisten oleskeluoikeuden määräaikaisesta turvaamisesta.
Ministerivaliokunta tarkensi myös linjausta koskien nykymuotoisesta kesäaikajärjestelystä luopumisesta. Suomi pitää lähtökohtaisesti parhaimpana vaihtoehtona Suomen pysyväksi ajaksi talvi- eli normaaliaikaa (UTC +2). Alustavasta aikavyöhykevalinnasta huolimatta Suomi ei kuitenkaan sulje pois jonkin muun aikavyöhykkeen valintaa, jos kantaa on neuvottelujen edetessä arvioitava uudelleen. Lähestymistavalla Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, että Euroopassa vältetään aikavyöhykkeiden sirpaloituminen. EU-komissio antoi kellonajan siirrosta luopumista koskevan ehdotuksen syyskuussa 2018. Suunnitelmien mukaan vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luovuttaisiin aikaisintaan vuonna 2021. Lopullisesti Suomen pysyvästä ajasta päättää eduskunta direktiivin täytäntöönpanolain hyväksymisen yhteydessä. Suomen alustavan kannan määrittämisen tueksi on kuultu laajasti kansalaisten, sidosryhmien ja terveysasiantuntijoiden näkemyksiä.
Lisäksi EU-ministerivaliokunta käsitteli Suomen kantoja Bukarestissa Romaniassa 7.–8. helmikuuta pidettävään epäviralliseen oikeus- ja sisäministerikokoukseen.
Sisäministerit keskustelevat epävirallisessa kokouksessaan terrorismintorjuntayhteistyön vahvistamisesta ja digitalisaation vaikutuksista rikostorjuntaan ja poliisiyhteistyöhön. Kokouksessa jatketaan myös keskustelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta.
Oikeusministereiden kokouksessa keskusteluaiheina ovat sekä EU:n siviilioikeudellisen että EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön tulevaisuus. Keskustelujen taustalla on valmistautuminen unionin uuteen lainsäädäntösykliin ja vaikuttaminen tulevan komission ohjelmaan. Tulevaisuuskeskusteluilla on erityinen merkitys 1.7. alkavalle Suomen EU-puheenjohtajakaudelle.
Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Niina Nurkkala, p. 050 347 2661 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia