Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Eurooppaministerit valmistelevat helmikuun ylimääräistä Eurooppa-neuvostoa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 3.2.2023 13.51
Tiedote

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu maanantaina 6. helmikuuta Brysselissä. Kokouksen pääaiheena on helmikuun ylimääräisen Eurooppa-neuvoston valmistelu. Lisäksi neuvosto keskustelee EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista ja EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi esittelee kautensa prioriteetit. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

Neuvosto keskustelee 9. helmikuuta järjestettävän ylimääräisen Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta, jonka aiheita ovat Ukraina ja Venäjä, talous ja kilpailukyky sekä muuttoliike.
Suomi korostaa, että EU:n vahvaa poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle sekä humanitaarista apua Ukrainaan tulee jatkaa ja lisätä. EU:n tulee edelleen johdonmukaisesti lisätä pakotteita Venäjää kohtaan Venäjän aggression jatkuessa. Suomi tukee pyrkimyksiä saada Venäjä ja sen edustajat vastuuseen laittomasta hyökkäyssodasta ja sen vaikutuksista, mukaan lukien sodan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen.

EU:n taloudellisen kilpailukyvyn suhteen Suomi pitää sisämarkkinoiden toimivuutta keskeisenä. EU:n valtiontukipolitiikan osalta EU:n markkinoiden tulee säilyä kilpailullisina, avoimina ja kilpailukykyisinä.

Suomi ei näe tarvetta EU:n valtiontukipolitiikan perustavanlaatuiselle muutokselle. Mahdolliset ajalliset ja sisällöllisesti rajatut valtiontukisääntöjen muutokset tulisi tehdä faktaperustaisen analyysin ja vaikutusarviointien osoittamien tarpeiden perusteella. Nykyisessä tilanteessa EU:n varoja tulee voida hyödyntää mahdollisimman joustavasti EU:n kilpailukyvyn, resilienssin ja vihreän siirtymän edistämiseen. Suomi ei näe nykyisessä tilanteessa tarvetta lisärahoitukselle tai kokonaan uusien EU-tason rahoitusvälineiden luomiselle.

”Avoimeen kilpailuun perustuvat sisämarkkinat ja nykyisten EU-varojen tehokas käyttö ovat EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusta ja avainasemassa nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa. EU:n valtiontukisääntöjen keskiössä on ja tulee edelleen olla eurooppalaisten yritysten tasapuolisten toimintaedellytysten ylläpitäminen ja jäsenvaltioiden välisten valtiontukikilpailujen ehkäiseminen”, ministeri Tuppurainen toteaa. 

Suomi katsoo, että on tärkeää luoda tasaveroisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ja edistää niiden kautta muuttoliikkeen hyvää hallintaa. Suomi tukee ratkaisun löytämistä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistukseen, sillä tarve nykyistä toimivammalle järjestelmälle on ilmeinen. Järjestelmän perustana tulee vastaisuudessakin olla oikeus hakea turvapaikkaa EU:ssa. Tehokas ja kestävä paluujärjestelmä sekä toimiva takaisinottoyhteistyö kolmansien maiden kanssa on keskeinen osa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kokonaisuutta.

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi esittelee neuvostossa puheenjohtajakautensa prioriteetit, jotka ovat turvallisuus ja yhtenäisyys, kilpailukyky, vihreä- ja energiasiirtymä sekä demokraattiset arvot ja oikeusvaltio. 

Lisäksi neuvosto saa komission tilannekatsauksen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista. Komissio on vuoden alussa entisestään tiivistänyt UK:n kanssa käytäviä keskusteluja Irlannin ja Pohjois-Irlannin pöytäkirjan toimeenpanosta. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi ja antaa tukensa komission lähestymistavalle. 

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745 ja erityisavustaja Emilia Tervonen p. 050 516 1035, valtioneuvoston kanslia 
 

 
Sivun alkuun