Eurooppaministerit valmistelevat joulukuun Eurooppa-neuvostoa

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 13. joulukuuta Brysselissä. Kokouksen aiheina ovat joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, poliittisen mainonnan avoimuus, komission laajentumispaketti sekä oikeusvaltiovuoropuhelu. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

Neuvosto käy keskustelun 15.12.2022 järjestettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston aiheita ovat Ukraina ja Venäjä, talous- ja energiakysymykset, turvallisuus ja puolustus sekä eteläinen naapurusto. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainassa. Suomi myös tukee komission esitystä myöntää Ukrainalle 18 miljardia euroa makrotaloudellista rahoitustukea vuonna 2023. Suomi pitää tärkeänä, että energiamarkkinoiden toiminnassa ilmenneisiin ongelmiin vastataan nopealla aikataululla EU-tasolla ja suhtautuu avoimesti eri vaihtoehtoihin energiahintojen alentamiseksi ja markkinoiden epävarmuuden ja riskien vähentämiseksi.

”Juuri nyt Ukrainan tukeminen on EU:n tärkeimpiä prioriteetteja. Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen voittaakseen sodan. Lisäksi EU:n on määrätietoisesti löydettävä ratkaisuja korkeiden energiahintojen alentamiseksi”, ministeri Tuppurainen sanoo.

Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä neuvoston yleisnäkemys poliittisen mainonnan avoimuutta koskevasta asetusehdotuksesta. EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Tšekin valmistelemassa kompromissiehdotuksessa on kevennetty pienten ja keskisuurten poliittisen mainontapalveluiden julkaisijoiden velvollisuuksia. Lisäksi poliittisen mainonnan määritelmää on täsmennetty ja asetuksen suhdetta sananvapauteen on selkeytetty. Kompromissiehdotus on Suomen hyväksyttävissä. 

Neuvoston on määrä hyväksyä komission vuosittaista laajentumispakettia koskevat päätelmät. Laajentumisen tulee jatkossakin perustua tiukalle mutta oikeudenmukaiselle ehdollisuudelle ja asetettujen jäsenyyskriteereiden täysimääräiselle täyttämiselle. Kumppaneiden sitoutuminen EU:n arvoihin ja mukautuminen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin on tärkeää. Esillä on mahdollisesti myös komission ehdotus EU-ehdokasmaan aseman myöntämisestä Bosnia-Hertsegovinalle. Suomi voi tukea ehdotusta ehdokasmaa-aseman myöntämisestä Bosnia-Hertsegovinalle edellyttäen, että se komission esittämin tavoin kytketään tarpeeseen edetä keskeisissä uudistuksissa.

Kokouksessa jatketaan neuvoston vuosittaista oikeusvaltiovuoropuhelua. Esillä ovat komission oikeusvaltiokertomuksen maakohtaiset luvut Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian ja Ruotsin osalta. Suomi pitää tärkeänä, että neuvosto hyödyntää komission oikeusvaltiokertomusta vuosittaisen oikeusvaltiovuoropuhelunsa pohjana. Kertomus tarjoaa puitteita keskustelulle oikeusvaltioperiaatteen ja muiden yhteisten arvojen kunnioittamisessa ilmenevistä kehityssuunnista EU:ssa ja jäsenvaltioissa.

Neuvoston on myös tarkoitus hyväksyä unionin toimielinten yhteinen julistus EU:n lainsäädäntötyön painopisteistä vuosina 2023 ja 2024. Suomi voi hyväksyä julistuksen.

EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio Tšekki ja tulevan puheenjohtajavaltio Ruotsi esittelevät kokouksessa vuoden 2023 eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan etenemissuunnitelman. Lisäksi neuvosto jatkaa keskustelua Euroopan tulevaisuuskonferenssin seurannasta.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745 ja erityisavustaja Emilia Tervonen p. 050 516 1035, valtioneuvoston kanslia