Hallituksen päivitetty kestävyystiekartta piirtää tilannekuvaa kokonaiskestävyyden kehittymisestä tällä vaalikaudella

Hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2021 hyväksytty kestävyystiekartta konkretisoi hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. Nyt julkaistussa tiekartan päivityksessä kuvataan, mitä tällä hallituskaudella on saatu aikaan, millaista kestävyys on 2020-luvun Suomessa, millaista kestävyyttä jatkossa tavoitellaan ja millaisia toimia se edellyttää.

Nyt julkaistu, helmikuussa 2022 päivitetty tiekartta vastaa hallituksen viime vuoden kehys- ja budjettiriihen toimeksiantoihin kestävyystiekartan seurannan toteuttamisesta ja jatkovalmistelusta. Kestävyystiekartta sisältää analyysejä eri kestävyysulottuvuuksien yhdistämisestä. Tähän kuului pilotointi politiikkajohdonmukaisuuden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Lisäksi raportissa ehdotetaan kestävyystarkastelun vakiinnuttamista tukemaan tulevien hallitusten strategista päätöksentekoa.

Tiekartta kytkeytyy Sanna Marinin hallituksen strategiseen päätöksentekoon, kuten valtiontalouden monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun. Ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta muodostuva kestävyys tukee yhteiskunnan resilienssiä ja valmiutta kohdata kriisejä. Tällä voidaan välttää suuret heilahtelut yhteiskunnan toiminnassa ja edetä oikeudenmukaisesti eteenpäin. 

Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan kykyä kehittää yhteiskuntaa niin, että ihmisten luottamus ja turvallisuus säilyvät, ristiriitoja kyetään ratkaisemaan ja konflikteja ehkäisemään. Sosiaalisella kestävyydellä pyritään ennen kaikkea turvaamaan yhteisöjen ja yhteiskuntien eheys, perus- ja ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon toteutuminen, toimiva demokratia ja niiden säilyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalisen kestävyyden toteutuminen edellyttää yhteisestä ympäristöstä huolehtimista. Luonnon hyvinvointi on reunaehto ja edellytys myös ihmisten elämälle ja hyvinvoinnille. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu, korkea työllisyysaste ja kestävä julkinen talous.

Suomi on maailman parhaiten kestävyyttä edistävä maa, mutta toimia kokonaiskestävyyden eteen tarvitaan vielä lisää

Suomi on saavuttanut YK:n kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman Agenda2030 tavoitteet ja edistänyt uusien kaikille maille yhteisten tavoitteiden asettamista. Kansainvälisissä arvioinneissa Suomi on ollut maailman parhaiten kestävyyttä edistävä maa jo useana vuotena ja hyvinvointiin liittyvä onnellisuus on maailman kärkitasoa. 

Tästä huolimatta kestävän kehityksen indikaattorit osoittavat, että Suomelle haasteita ovat erityisesti yhteiskunnallinen eriarvoistuminen, suuri luonnonvarojen kulutus, ympäristökuormitus ja ekologinen kestämättömyys. Päivitetyssä kestävyystiekartassa analysoidaan tarkemmin Suomen kestävyyden haasteita ja etsitään niiden ratkaisemiseen uudenlaisia lähestymistapoja.

Hallitus on kestävyystiekartan tavoitteiden mukaisesti edistänyt kestävyyttä vahvistavia toimenpiteitä ja osassa näistä toimeenpano on käynnissä. Esimerkiksi energia- ja ilmastostrategia annettiin eduskunnalle kesäkuussa 2022, luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa parantavaa Helmi-ohjelmaa on toimeenpantu eri puolilla Suomea, kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO tukee julkisia hankkijoita ja yhteiskunnan kyber- ja tietoturvan kehittämiseksi hyväksyttiin kesäkuussa 2021 kaksi keskeistä valtioneuvoston periaatepäätöstä. 

Lisäksi oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toisen asteen koulutus ovat olennainen lainsäädännöllinen uudistus sosiaalisesti kestävän ja tasa-arvoa lisäävän koulutusjärjestelmän vahvistamiseksi. Lukuisat taloudellisen kestävyyden toimet liittyvät sosiaalisiin ja ekologisiin uudistuksiin, kuten datatalouden kasvun ja tekoälyn hyödyntämisen vahvistaminen sekä kannusteiden luominen yksityiselle pääomalle. Seuraavaksi pyritään löytämään eri ohjelmien välille vahvempaa synergiaa ja kytkemään arvioinneissa kestävyyden ulottuvuudet toisiinsa politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseksi.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Taina Kulmala, p. 0295 160 184 ja johtava asiantuntija Eeva Furman, p. 0295 160 824, valtioneuvoston kanslia, [email protected]