Käyttäytymistieteellinen selvitys: Kyky varautua, yhteisöllisyys ja selkeät toimintasuositukset lisäävät suomalaisten kriisivalmiutta
Suomalaiset kokevat Ukrainan tilanteen merkittävänä turvallisuusuhkana, mutta reagoivat kriisiin eri tavoin. Iäkkäiden huoli tilanteesta on suurempi kuin nuorten ja nuorten aikuisten. Varautumisen esimerkiksi ruoan riittävyyteen ymmärtävät useimmat, mutta haja-asutusalueilla asuvilla on kaupunkilaisia enemmän kokemustietoa muusta varautumisesta. Yhteisöllisyys, tuen saanti ja auttaminen korostuvat.
Tiedot käyvät ilmi Valtioneuvoston kanslian KETTU-työryhmän eli Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa -työryhmän julkaisemasta muistiosta, jossa arvioidaan miten kriisi- ja häiriötilanteisiin varautuminen, aktiivinen toiminta ja yhteisöllisyys tukevat kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä. Muistio pohjautuu valtioneuvoston kanslian tilaamaan Kansalaispulssi-kyselyyn ja kansalaishaastatteluihin maaliskuussa 2022. Kansalaispulssin haastatteluissa 5% 15-29 vuotiaista ja 31% 60-74-vuotiaista koki olevansa hyvin huolestuneita Ukrainan tilanteesta.
Varautuminen on kansalaistaito, josta ei ole vielä tarpeeksi tietoa
Turvallisuustilanne on muuttunut äkillisesti, ja suomalaiset ymmärtävät varautumisen tarpeen. Monella on kuitenkin myös pelko siitä, että leimautuu muiden silmissä ylireagoivaksi. Moni ajattelee että, joditabletit loppuvat apteekeista ja vessapaperi kaupasta, jos varautumiseen panostetaan. Onkin tärkeää viestiä, että varautuminen on kaikille tarpeellinen kansalaistaito, koska on hyvä olla valmius myös harvinaisiin tilanteisiin. Moni kaipaa myös tilannekuvaa siitä, miten yhteiskunta on varautunut ja millaisia ovat esimerkiksi varmuusvarastot.
Ruuan varaamisen tärkeys on useimmille itsestään selvä asia, mutta muiden tarvikkeiden, kuten ensiaputarvikkeiden ja sammutusvälineiden tarve on tiedossa vaihtelevasti. Kaupungissa asuville olisi hyvä selventää syitä, miksi ihmisten tulisi varautua myös kaupungissa. Haja-asutusalueella puolestaan kokemustietoa on enemmän, mutta on tärkeää ylläpitää tietoa vähintään 72 tunnin kotivarasta. Varautumisessa olisi tärkeää huomioida myös henkilökohtainen kyberturvallisuus sekä se, että kansalaiset osaavat tunnistaa puutteellisen ja tarkoituksellisesti jaetun väärän tiedon.
Muiden auttaminen kriisi- ja häiriötilanteissa tukee henkistä kriisinkestävyyttä
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu kriisi-ja häiriötilanteissa. Kansalaiset kaipaavat näissä tilanteissa tukea muilta, mutta haluavat myös auttaa omien taitojensa mukaan. Auttaminen kasvattaa omaa henkistä kriisinkestävyyttä.
”Selkeä ja neutraali viestintä koetaan tärkeäksi, ja mikäli viranomaiskanavat koetaan epäselviksi tiedonlähteinä, käännytään helposti medioiden puoleen. Viranomaisviestinnän tärkeä tehtävä onkin myös antaa tietoa siitä, miten erilaisissa tilanteissa voisi olla parhaiten avuksi. On tärkeää myös huomioida, että tietoa tarvitaan useammalla kielellä.”, sanoo erityisasiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta.
Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hanke edistää tietopohjaisen käyttäytymistieteellisen ymmärryksen soveltamista valtionhallinnossa. Hankkeen KETTU-työryhmään kuuluvat Matti Heino, Markus Kanerva, Emmi Korkalainen, Maarit Lassander, Ville Ojanen ja Lauri Sääksvuori. Muistion voi kokonaisuudessaan lukea Käyttäytymistieteellinen neuvonanto- hankeen sivulta.
Lisätietoja: Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija, PsT Maarit Lassander, p. 0295 160 037, [email protected], valtioneuvoston kanslia