Hallitus totesi viimeisessä budjettiriihessä saavuttavansa talouspoliittiset tavoitteensa
Osaaminen, työllisyys, kasvu ja ruoka pääosissa vuoden 2019 budjettiesityksessä

Hallituksen budjettiesitys lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, taltuttaa osaajapulaa, nopeuttaa työllistymistä, kohentaa turvallisuutta ja tukee suomalaista ruuantuotantoa. Henkilöverotus pysyy lähes ennallaan. Hallitus sopi kautensa viimeisessä budjettiriihessä vuoden 2019 talousarvioesityksestä, jonka loppusumma on 55,3 miljardia euroa. Budjettiriihessä toimeenpantiin lukuisia jo kehysriihessä tehtyjä linjauksia. Esitys hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa maanantaina 17. syyskuuta.

Kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi, sillä talouskasvun ennakoidaan kiihtyvän vielä hieman viimevuotisesta. Työllisyyden kasvu on alkuvuoden 2018 aikana ollut jopa nopeampaa kuin taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi odottaa.

Lähes kaikki hallituksen asettamista talouspoliittisista tavoitteista ovat täyttymässä:

• Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin − lähes saavutettu.
• Työllisten määrä kasvaa 110 000:lla – saavutettu.
• Kokonaisveroaste ei nouse − alenee 2 prosenttiyksikköä hallituskaudella.
• Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikaudella − taittui vuonna 2016.
• Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021 – julkinen talous tasapainottuu vuonna 2019 ja on ylijäämäinen vuonna 2021.

Nopeasti työmarkkinoille

Hallitus sopi toimista, joilla edistetään työllisyyden kasvua ja pureudutaan vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseen. Työllisyyden kasvua rajoittavat muun muassa ongelmat työvoiman saatavuudessa sekä osatyökykyisten heikko työllistyminen.

Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät paremmin. Palkkatuen maksatusten käsittelyaikoja lyhennetään ja prosessia yksinkertaistetaan. Yrityksille maksetaan palkkio, jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi tai yritys palkkaa työttömän palkkatuella toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tarkoitukseen osoitetaan 5 milj. euroa vuonna 2019. Palkkatuen mahdollisuudet osatyökykyisten työllistämisessä hyödynnetään nykyistä paremmin. Hallitus on päättänyt nostaa järjestöille suunnatun 100 prosentin palkkatuen enimmäismäärää 4 000 henkilötyövuoteen.

Osana kasvupalvelupilotteja kehitetään yksilöllisiä työkykyprosesseja pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotta he työllistyisivät. TE-toimistoissa otetaan käyttöön henkilöstön määräaikainen tulospalkkio, jotta edistetään pitkään työttömänä olleiden työllistymistä. Tarkoitukseen varataan 1 milj. euroa vuonna 2019.

Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi työttömyysetuuden sovittelussa siirrytään nykyisestä tulon ansaintakohdan mukaisesta sovittelusta tulon maksatusajankohdan mukaiseen sovitteluun. Muilta osin etuuden sovittelua koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Muutos vaikuttaa myönteisesti etuudensaajan taloudelliseen tilanteeseen, sillä työttömyysetuus maksettaisiin täytenä sellaiselta työntekokuukaudelta, jolloin palkkaa ei vielä ole maksettu, ja palkkatulo vaikuttaisi vasta sen jälkeen, kun se on käytettävissä.

Hallitus päätti perustaa valtakunnallisen työkykyohjelman, jonka tarkoitus on kehittää pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen yksilöllistä tunnistamista hyödyntäen asiakkaan monialaista palveluverkostoa. Välityömarkkinoiden kehittymistä pyritään vauhdittamaan julkisten hankintojen avulla. Tässä yhteydessä selvitetään, voiko kunnille ja tuleville maakunnille asettaa lakiin velvoitteen lisätä julkisten hankintojen työllistämisvelvoitteen käyttöä ja vaikeasti työllistettävien palkkaamista valtiolle, kuntiin ja maakuntiin.

Työvoimapolitiikan resurssien riittävyyden turvaamiseksi jatketaan palkkatuetun työn ja starttirahan rahoittamista työttömyysturvamenoista vuodelle 2019 ja myös maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2021 eteenpäin.

Hallitus laajentaa Lounais-Suomen siltasopimusmallia myös muille työvoimapulasta eniten kärsiville alueille. Siltasopimukset laaditaan tämän vuoden loppuun mennessä ja toteutetaan kehyksen puitteissa.

Hallitus panostaa 3 milj. euroa nopeasti toteutettaviin alueellisiin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin, joiden rahoitukseen myös alueen kunnat ja yritykset osaltaan sitoutuvat. Mallia otetaan ns. siltasopimuksesta.

Hallituksen tavoitteena on huolehtia siitä, että työllisyyskokeilusta siirtyminen kasvupalvelupilotteihin tapahtuu joustavasti. Otetaan työllisyyskokeilujen parhaat käytännöt mukaan kasvupalvelupilotteihin muun muassa allianssimallin avulla.

Toteutetaan yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen aseman muuttaminen yrittäjästä palkansaajaksi. Säädetään 12 kuukauden tarkastelujaksosta, jonka aikana yrittäjän perheenjäsenellä ei ole saanut olla omistusta tai määräysvaltaa yrityksessä. Ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehdoksi säädetään 12 kuukautta.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 10,3 milj. euron lisäystä aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen.

Hallitus on päättänyt toteuttaa ikääntyneiden työttömien kertaluonteisen eläketuen. Tuen piiriin pääsisi halutessaan 60 vuotta täyttänyt ja viisi vuotta työttömänä ollut henkilö odottamaan siirtymistään vanhuuseläkkeelle.

Hallitus sitoutuu toteuttamaan tarvittavat toimet työntekijöiden ja yrittäjien oleskelulupien käsittelyn sujuvoittamiseksi siten, että 4 kuukauden käsittelyajan maksimi toteutuu koko maassa kuluvan vuoden loppuun mennessä ja 2 kuukauden maksimiaika toteutuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Oleskeluluvan jatkohakemuksissa, joissa Suomessa laillisesti vähintään 12 kuukauden ajan työskennelleen henkilön työtehtävä tai työnantaja vaihtuu, TE-toimiston osapäätöksessä keskitytään jatkossa arvioimaan työsuhteen ehtoja sekä työnantajan ja työntekijän edellytyksiä. Työnantajarikkomusten seurauksia kiristetään ulkomaisen työvoiman väärinkäytön ja epäterveen kilpailun kitkemiseksi.

Hallitus varautuu tarkastelemaan pakolaiskiintiön kokoa uudelleen, mikäli Euroopan unionissa toimeenpannaan ratkaisuja, jotka siirtävät turvapaikan hakua EU:n yhteisiin keskuksiin rajan yli tapahtuvan hakeutumisen sijaan.

Hallitus haluaa edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä. Käytäntöjä kehitetään siten, että työn haku - ja vastaanottamisvelvoitetta sovelletaan nykyistä kattavammin ja sen katkaisevia toimenpiteitä lyhennetään kotouttamisjaksojen aikana.

Talouskasvuun vauhtia tutkimuksesta ja kansainvälistymisestä

Hallitus päätti toimista talouskasvun kiihdyttämiseksi. Tutkimus- ja kehitystoimintaan lisätään pysyvinä tasokorotuksina 94 milj. euroa valtuuksiin ja 26 milj. euroa määrärahoihin.

Business Finlandin avustusvaltuuksiin tehdään 69 milj. euron tasokorotus. Tarkoituksena on vahvistaa Business Finlandin mahdollisuuksia tukea erityisesti yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä tehtävää soveltavaa tutkimusta. Business Finlandin kansainvälistymisen, viennin ja investointien edistämiseen lisätään 8 milj. euroa ja VTT:n strategisen tutkimuksen vahvistamiseen kohdennetaan 7 milj. euroa vuosittaista lisäystä. Olemassa olevien määrärahojen turvin edistetään muovin kierrätystä ja korvaavien vaihtoehtojen kehittämistä osana valmisteltavaa kiertotalouden ohjelmaa.

Suomen Akatemian vuosittaisia valtuuksia korotetaan 25 milj. eurolla. Tällä vahvistetaan Suomen Akatemian mahdollisuuksia tukea nuoria tutkijoita sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laatua ja uudistumiskykyä. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja investointitoiminnan vahvistamiseen suunnataan 5 milj. euron vuosittainen lisärahoitus. Terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen tehdään 6 milj. euron tasokorotus valtion rahoitukseen.

Lisää resursseja osaamiseen ja koulutukseen

Osaajapulaa helpotetaan lisäämällä nopeasti vaikuttavia toimia. Työttömille suunnataan lyhytkestoista ja tutkinnon osaan tähtäävää koulutusta sekä ammatillisessa koulutuksessa että yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tarkoitukseen suunnataan tänä syksynä lisärahoitusta vuoden 2018 toisessa lisäbudjetissa yhteensä 20 milj. euroa. Työttömyysetuudella tuetussa omaehtoisessa opiskelussa hyödynnetään nykyistä paremmin lyhytkestoisten työelämälähtöisten opintojen lisääntynyttä tarjontaa.

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinoille siirtymistä nopeutetaan ja sujuvoitetaan tehokkailla kielikoulutus- ja tukipalveluilla. Maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaan suunnataan 5 milj. euroa vuoden 2018 toisessa lisätalousarviossa. Lisäksi kohdennetaan 3 milj. euroa siihen, että ohjataan opiskelijoita koulutukseen ja työelämään maahanmuuton vastuukorkeakouluissa ja toteutetaan lyhytkestoisia koulutuksia korkeakouluissa. Työelämän ulkopuolella olevien kieli-, luku- ja kirjoitustaidon koulutuksiin lisätään 2 milj. euroa.

Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euron määräraha. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta laajennetaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euron lisämääräraha.

Uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen suunnataan 10 milj. euroa vuonna 2019.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 milj. euron rahoituksella.

Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Lisä on 46,80 euroa kuukaudessa, ja siihen olisi oikeus opintorahan vähävaraiskorotukseen oikeutetulla alle 20-vuotiaalla sekä vastaavasti pienituloisen perheen alle 17-vuotiaalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijalla. Oppimateriaalilisän saaminen ei leikkaa toimeentulotukea.

Lukio-opinnoissa lukuvuosittaisten opintotukikuukausien määrä nousee 9 kuukaudesta 10 kuukauteen.

LIITE 1. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotukset nopean aikavälin työllisyyttä edistäviksi toimiksi ja talouskasvun jatkumista tukeviksi toimiksi

LIITE 2. Hallituksen aiemmat työllisyystoimet

Verotulot kasvavat, palkansaajien verotus pysyy lähes ennallaan

Valtion verotulojen määrän arvioidaan olevan vuonna 2019 noin 45,8 mrd. euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on noin 3,7 prosenttia.

Hallitusohjelman veropoliittisista toimista suurin osa on jo toteutettu vuosina 2016–2018. Hallitus jatkaa aiempien linjausten mukaisesti autoveron alentamista ja tupakkaveron korottamista vuonna 2019. Asuntolainan korkovähennystä rajoitetaan edelleen: ensi vuonna vähennyskelpoista on 25 prosenttia koron määrästä.

Palkansaajien verotus pysyy lähes ennallaan, kun otetaan huomioon maksumuutokset. Ansiotuloverotusta kevennetään painottuen pienituloisiin korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Tämän yhteisvaikutus on vuositasolla kaikkien veronsaajien tapauksessa 130 milj. euroa. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään lisäksi indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Solidaarisuusveron alemman alarajan voimassaoloa jatketaan ensi vuonna.

Työasuntovähennys uudistuu niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.

Ajoneuvoveroa kevennetään 50 milj. eurolla vuoden 2020 alun jälkeisiltä veropäiviltä.

Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Soveltamisala laajenee koskemaan julkisyhteisöiltä saatuja korvauksia.

Työn verotusta keventävien perustemuutosten vastapainoksi on päätetty alkoholiverotuksen kiristämisestä vuositasolla 30 milj. eurolla, virvoitusjuomaveron 25 milj. eurolla ja energiaverotuksen 22 milj. eurolla. Energiaverotuksen kiristykset kohdistuvat työkone- ja lämmityspolttoaineisiin turve mukaan lukien. Turpeen veronkorotuksesta johtuen metsähakkeen tuki pienenee 3 milj. eurolla. Lisäksi aiemmin päätetyn mukaisesti yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että hiilidioksidiveron laskennassa otetaan huomioon polttoaineen elinkaaripäästöt. Sähkön verotusta täsmennetään siten, että suurten akkujen kaksinkertaiselta sähköverotukselta vältyttäisiin. Näiden aiempien päätösten arvioidaan lisäävän energiaverojen tuottoja 13 milj. eurolla.

Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään 10 milj. eurolla, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin. Alusliikenteen väylämaksujen puolitusta jatketaan. Tavoitteena on keventää elinkeinoelämän kustannuksia.

Veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti.

Piensijoittajan osakesäästötili käyttöön, start up -yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan

Hallitus toteuttaa piensijoittajan osakesäästötilin sijoittamisen edellytysten parantamiseksi. Osakesäästötilille siirrettäviä rahavaroja voi sijoittaa listattujen yhtiöiden osakkeisiin. Tilille kertyneistä tuotoista (muun muassa osingot ja osakkeiden arvonnousut) luetaan verotettavaksi pääomatuloksi varoja nostettaessa tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Tilille tehtäville sijoituksille asetetaan 50 000 euron yläraja. Kapitalisaatiosopimusten sekä säästö- ja sijoitusvakuutusten verokohtelua kiristetään valtiovarainministeriön eri sijoitustuotteiden verokohtelua käsitelleen työryhmäesityksen mukaisesti siten, että varoja nostettaessa verotettavaksi pääomatuloksi luetaan tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Uudistukset tulevat voimaan vuodesta 2020 alkaen.

Listaamattomien työnantajayhtiöiden osakkeiden luovuttaminen henkilöstölle: Verohallinto valmistelee syksyn 2018 aikana ohjeen, jonka mukaan henkilöstölle on tietyin edellytyksin mahdollista antaa osakkeita pääomasijoittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia. Lisäksi valmistellaan Suomen malli listaamattomien start up -yritysten henkilöstön osakeomistuksen helpottamiseksi. Mallin tavoitteena on, että optio-omistuksista saatavaa voittoa verotetaan pääsääntöisesti pääomatulona ja vero maksetaan vasta silloin, kun mahdollinen voitto realisoituu.

Suomalaista ruuantuotantoa ja viljelijöiden jaksamista tuetaan

Hallitus päätti mittavista toimista suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Suomalaisen maatalouden kannattavuus on jatkunut heikkona jo pitkään. Sade aiheutti monille tiloille tulonmenetyksiä ja kustannuksia kesällä 2017. Lisäksi kuluneen kesän ennusteiden perusteella viljasadosta on tulossa kuivuuden vuoksi 2000-luvun pienin.

Kansallisiin toimiin suunnataan 30 milj. euroa vuoden 2018 toisessa lisätalousarvioesityksessä sekä vuoden 2019 talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Summa kohdennetaan mahdollisiin EU:n kriisitoimia täydentäviin kansallisiin toimiin vuosina 2018−2019, kansallisen kotieläintuen korotuksiin vuosina 2018−2019 C-alueella (Lappeenranta−Tampere−Pori-linjan pohjoispuoli) sekä kotieläintalouden ja kasvinviljelyn tukiin vuosina 2018−2019 AB-alueella (Lappeenranta−Tampere−Pori-linjan eteläpuoli).

Luonnonhaittakorvauksen vuoden 2019 tason ylläpitämiseksi suunnataan 6 milj. euroa (aiemmin kehysriihessä päätetyn 21,5 milj. euron lisäksi).

Maatalouden energiaveroja palautetaan korotetusti 20 milj. euroa vuodelta 2018.

Maatalousyrittäjien eläkelain viivästyskoron tilapäistä alentamista jatketaan 1,2 milj. eurolla vuosina 2019–2020. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (MELA) osoitetaan jatkorahoitusta Välitä viljelijästä -projektiin 3 milj. euroa vuosille 2019−2020. Näin vahvistetaan viljelijöiden kriisitukea koko maassa.

Hallitus antaa esityksen tammikuun 2019 puolivälissä maatilojen valtiontakausten toteuttamiseksi Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Valtiontakaukset toteutetaan Makeran nykyvaroin. Tämä edellyttää ilmoitusta komissiolle.

Hallitus päätti aikaisemman valmistelun perusteella vahvistaa elintarvikemarkkinalain edellyttämän valtuutetun resurssit. Lisäksi hallitus päätti poistaa vakuutusmaksuveron satovahinko- ja kasvitautivakuutuksilta 2019–2027.

Vuorineuvos Reijo Karhisen on selvittänyt hallitukselle keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Hallitus päätti kohdistaa 4,2 milj. euroa toimiin, joilla muun muassa edistetään elintarvikevientiä ja maatalouden tilusrakenteen kehitystä sekä varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Karhisen työ jatkuu ja loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Tukitoimien lisäksi haetaan tarvittavia joustoja EU-sääntöihin viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi ja maksujen nopeuttamiseksi. 

LIITE 3. Hallituksen sopimat toimenpiteet kuivuuden johdosta ja pitkän aikavälin kannattavuuden parantamiseksi

Itämeren ja sisävesien suojelu vahvistuu

Hallitus tehostaa Itämeren ja sisävesien suojelua, jotta niiden tila paranisi asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Itämeren ja sisävesien suojelussa käynnistetään kolmelle vuodelle yhteensä 45 miljoonan euron ohjelmakokonaisuus, jonka ensimmäiseen osaan osoitetaan 15 milj. euroa lisärahoitusta vuodelle 2019. Rahoituksella muun muassa vähennetään maataloudesta vesistöille aiheutuvaa ravinnekuormitusta, edistetään ravinteiden kierrätystä ja kehitetään kaupunkien hulevesien hallintaa hallituskauden kärkihankkeiden tuloksia hyödyntäen. Määrärahalla vahvistetaan myös Itämeren tilan tutkimusta ja lisätään uudistetun tutkimusalus Arandan käyttöä.

Eriarvoisuutta vähennetään, lisää rahaa pienituloisimmille

Eriarvoisuuden vähentämiseksi kaikkein pienimpiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tarkoitukseen osoitetaan ensi vuodelle noin 20 milj. euroa lisää. Tämä tarkoittaa arviolta 80,50 euron kuukausikorotusta vähimmäispäivärahoihin. Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuuajan poistoon ehdotetaan nettona 4,4 miljoonaa euroa.

Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 milj. euroa lisää. Tämä tarkoittaa kuukaudessa arviolta 9 euroa. Takuueläkkeen saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä. Lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen kohdennetaan 5 milj. euroa. Muutos valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Ylivelkaantuneiden asemaa kohennetaan yhteensä 8 milj. eurolla vuonna 2019. Tämä kohdistetaan talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen.

Kuntien ja kuntayhtymien hankintaosaamista vahvistetaan. Tavoitteena on osaamisen kehittäminen vammaisten ja muiden erityisryhmien palvelujen hankinnassa.

Lapset ja perheet saavat lisää tukea

Kaikkein pienituloisimpien pikkulapsiperheiden perusturva paranee, kun vanhempainpäivärahat nousevat samalla, kun vähimmäispäivärahoja korotetaan.

Adoptio- ja monikkoperheiden asemaa parannetaan. Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotuen tarkistamiseen ehdotetaan 300 000 euroa. Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä. Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin, ja adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään.

Influenssarokoteohjelmaa kehitetään ja laajennetaan siten, että rokotusta tarjotaan jatkossa puolivuotiaista kuusivuotiaille. Rokotteiden hankintaan ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä.

Lapsiperheiden arkea tuetaan kohdentamalla lapsiperheiden kotiapuun ja lastensuojeluun 25 miljoonaa euroa vuodelle 2019.

Rintamaveteraanien kotipalvelut paranevat

Rintamaveteraaneille mahdollistetaan uuden lainsäädännön kautta samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Päätös varmistaa rintamaveteraanien palveluiden yhdenvertaisuuden kotipaikasta riippumatta. Rintamaveteraaneilla on oikeus palveluihin ja kunnilla on oikeus laskuttaa kustannukset Valtiokonttorilta vastaavasti kuten sotainvalidienkin osalta. 

Lainvalmistelu aloitetaan välittömästi. Lain säätäminen on ollut kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen toive. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan marraskuun 2019 alussa.

Poliisien määrää kasvatetaan

Hallitus kohdentaa poliisin toimintoihin yhteensä yli 36 miljoonan euron lisäpanostuksen vuodelle 2019. Poliisin toiminnan turvaamiseksi ja henkilötyövuosimäärän pitämiseksi 7 200:ssa kohdennetaan jo kehysriihessä päätetyn 18 milj. euron lisärahoituksen lisäksi 3,3 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan erityisesti haja-asutusalueiden poliisivirkojen lisäämiseen. Tämä tarkoittaa kymmeniä uusia virkoja.

Lisäksi ennalta estävään toimintaan kohdennetaan 2,5 milj. vuodelle 2019. Lisämäärärahalla halutaan puuttua lähiöiden turvallisuuskehitykseen ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Toiminnassa panostetaan erityisesti lähiöpoliisi- ja Ankkuri-toimintaan. Lähiöpoliisit toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten, alueen yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja Ankkureilla pyritään ennaltaehkäisevästi puuttumaan erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymiseen yhdessä poliisien, nuoriso- ja sosiaalityön sekä koulujen kanssa. 

Suojelupoliisin ydintoiminnan ja toimintakyvyn varmistamiseksi rahoitusta vahvistetaan 2,5 milj. eurolla. Myös siviilitiedustelulainsäädännön vaikutus Supoon on huomioitu. Siihen kohdennetaan 10 milj. euron lisärahoitus, jonka ehtona on lainsäädännön voimaantulo.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamusten tehostamiseen kohdistetaan 1,1 milj. euroa. Väkivaltaan syyllistyneiden uusimisriskin arviointiin sekä ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen tarkentamiseen lisätään 0,67 milj. euroa.

Kestävän kehityksen budjetointi laajenee

Suomi oli ensimmäisiä maita maailmassa, joka sisällytti kestävän kehityksen osaksi valtion talousarvioesitystä. Kestävän kehityksen budjetointi laajenee vuonna 2019. Pääluokkaperusteluissa tuodaan aiempaa paremmin esille määrärahojen yhteydet kestävään kehitykseen. Uutena elementtinä esitykseen sisältyy erillinen analyysi, jossa arvioidaan, mitkä määrärahat edistävät konkreettisesti Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopisteen tavoitteita. Lisäksi tarkastellaan muun muassa verotuskysymyksiä ja ympäristölle haitallisia tukia.

Maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntyminen huomioitu budjetissa

Maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulo siirtyy vuoden 2021 alkuun. Hallituksen tavoitteena on, että maakuntavaalit pidetään toukokuussa 2019 ja maakuntavaltuustot aloittaisivat toimintansa saman vuoden elokuussa.

Uudistuksen siirtyminen on huomioitu talousarvioesityksessä, joskaan sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia vuoden 2019 talousarvioesitykseen. Maakuntavaalien siirtymisen vuoksi vaalimenoihin ehdotetaan 7 milj. euron lisäystä ja samalla vuoden 2018 määrärahatarve alenee. Valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) perustamisen siirtyminen vuoteen 2021 siirtää viraston johdon palkkaukseen tarvittavan rahoituksen, yhteensä 0,4 milj. euroa, vuodesta 2019 vuoteen 2020. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon uudistus siirtyy myös vuoteen 2021. Tämän vuoksi talousarvioesityksessä ehdotetaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuosina 2019−2020 tapahtuvaan toiminnan laajenemisen valmisteluun yhteensä 3 milj. euron määrärahaa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tukeen ja ohjaukseen ehdotetaan yhteensä 211 milj. euroa. Määrärahatarvetta vähentää maakuntavaltuustojen toimikauden aloituksen myöhentyminen. Valmisteluvaiheen rahoitusta tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena vuosia 2020−2023 koskevan julkisen talouden suunnitelmassa.

Kuntien toimet tuottivat tulosta

Kuntatalous on kohentunut viime vuosien aikana. Sekä kuntien että hallituksen toimet ovat vahvistaneet sitä. Paikallishallinto saavuttaa sille asetetun rahoitusasematavoitteen, sillä sen alijäämä on nykyennusteiden valossa ensi vuonna tavoitteen mukaisesti alle 0,5 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus päätti suunnata kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään 30 milj. euroa ensi vuodelle. 

Hallitus palauttaa kunnille myönnettävän harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen, johon osoitetaan 10 milj. euroa.

Julkista taloutta sopeutetaan hallitusohjelman mukaisesti

Hallituksen julkista taloutta välittömästi vahvistava sopeutuskokonaisuus koostuu julkisten menojen kasvua hillitsevistä toimista ja menojen uudelleenkohdennuksista. Nämä toimet yhdessä vahvistavat julkista taloutta noin 4 mrd. eurolla. Kuntien päätöksistä riippuvaisten toimien vaikutukseen liittyy edelleen epävarmuutta. Kunnat ovat kuitenkin sopeuttaneet talouttaan muilla keinoin niin, että säästöjen mittaluokan voidaan arvioida olevan hallitusohjelmaan sisältyvän sopeutustoimia koskevan liitteen mukainen.

Alijäämä pienenee

Budjettiesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,3 mrd. euroa, mikä on noin 0,5 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatasoa alentavat määräaikaisten kärkihankkeiden päättyminen, hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset sopeutustoimet sekä parantuneen työllisyystilanteen seurauksena pienentyneet työttömyysturvamenot. Menotasoa nostavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset korotukset kuten keväällä sovitun valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sekä eräät automaattiset tekijät kuten valtion eläkemenojen kasvu.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,9 mrd. euroa vuonna 2019. Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on n. 45,8 mrd. euroa. Vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1,8 mrd. euroa ja tulot ilman lainanottoa lisääntyvät vastaavasti 1,2 mrd. euroa.

Valtion budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan 1,4 mrd. euroa vuonna 2019, kun vuodelle 2018 arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 3,1 mrd. euroa. 

Vuoden 2019 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan n. 109 mrd. euroa, mikä on n. 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkinen talous parantunut, ongelmat häämöttävät tulevaisuudessa

Vuonna 2017 julkisen talouden alijäämä pieneni edellisvuodesta, ja talouden kasvun jatkuessa kohtuullisena julkisen talouden rahoitusasema tasapainottuu. Hallituksen päättämät sopeutustoimet ja hyvä suhdannetilanne myötävaikuttavat alijäämän pienenemiseen. Hallitus onkin saavuttamassa lähes kaikki vuoteen 2019 asettamansa finanssipoliittiset tavoitteet.

Julkisen talouden rahoitus ei viime vuosien kohenemisesta huolimatta lepää kestävällä pohjalla. Julkisen talouden todellista tilaa arvioitaessa on katse kohdistettava pidemmälle aikavälille suhdanteiden yli. Julkisen talouden on kestettävä tulevat taantumat, tiedossa olevat menopaineet ja mahdolliset ikävät yllätykset ilman, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa hallitsemattomasti.

Edellä esitetyt kansantaloudelliset arviot ovat alustavia. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 17. syyskuuta.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, valtiovarainministerin erityisavustaja Matias Marttinen, p. 044 269 3113 ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236

LIITE 4. Pöytäkirjamerkinnät

Muita poimintoja ja hallituksen linjauksia ensi vuoden budjettiesityksestä

• Hallitus sopi 40 milj. euron liikennepaketista. Paketti koostuu panostuksista liikenneturvallisuuteen sekä tiestön talvikunnossapitoon ja kelirikon hoitamiseen. Hallitus sopi 4 milj. euron korotuksesta yksityisteiden valtioavustuksiin. Uusi yksityistielaki astuu voimaan 1.1.2019.
• Kaupunkien välisen saavutettavuuden edistämiseksi hallitus myönsi 1 milj. euron lisämäärärahan kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välillä tarvittavista kehittämistarpeista, aikataulusta ja toimista, jotta alle tunnin matka-aika olisi mahdollinen. Jo aiemmin päätetyn mukaisesti Helsinki−Turku-ratayhteyden suunnittelurahavarausta käytetään nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen.
• Huippu-urheilun edellytysten vahvistamiseksi valtio varautuu pääomittamaan perustettavaa olympiarahastoa siirtämällä sille valtion omistamaa osakevarallisuutta enintään 20 milj. eurolla. Valtion pääomitus tehdään samassa suhteessa yksityisen pääoman kanssa.
• Liikkuva koulu -ohjelmaa laajennetaan toisen asteen opiskelijoille Liikkuva opiskelu -ohjelmaksi, jota rahoitetaan vuonna 2019 yhteensä 2,8 milj. eurolla.
• Puolustusvoimille osoitetaan 5,8 milj. euroa 100 uuden viran perustamiseen.
• Alueellisen kuljetustuen määrää lisättiin niin, että sen määrä on ensi vuodelle yhteensä 6 milj. euroa. Kuljetustukijärjestelmän avulla alennetaan syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuva lisäkustannuksia ja parannetaan siten näiden alueiden yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.
• Hallitus haluaa turvata maaseudun kyläkauppaverkoston ja vahvistaa niiden asemaa maaseudun lähipalveluiden tuottajana. Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeelle osoitettiin 1 milj. euroa liiketoimintaedellytysten parantamiseksi.
• Sotilastiedustelulain toimeenpanoon liittyviin kertaluontoisiin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin suunnataan 3,77 milj. euroa.
• Metsähallituksen retkeily- ja virkistysalueiden reittien korjaukseen ja kunnossapitoon kohdennetaan 1,9 milj. euroa. Määrärahalla edistetään reittien turvallisuutta ja luontomatkailun kehittämistä.
• Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 3,4 miljoonaa euroa.
• Vammaisten lasten varhaiskasvatuksen maksuttomuutta laajennetaan vuodesta 2021 alkaen.
• Hallitus haluaa luoda edellytyksiä terveys- ja hyvinvointitietoon perustuvan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lisäämiselle ja yritysten investoinneille Suomeen. Sosiaali- ja terveystiedon toissijaista käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintaan kohdistetaan yhteensä 3,3 milj. euroa.
• Kelan toimintamenoihin tehdään 3,5 milj. euron korotus aktiivimallin toimeenpanoa varten.
• Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on kehittää alueellaan sosiaalialan osaamista ja turvata koulutuksen ja työn monipuolista yhteyttä. Osaamiskeskuksien toimintaan hallitus kohdistaa yhteensä 2,95 milj. euroa.
• Hallitus valmistautuu saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamiseen ja työhön 1,5 milj. euron määrärahalla.
• Terveet tilat -ohjelma tehostuu ehdotetun 0,7 milj. euron määrärahan turvin.
• Yksityisen sektorin toimijoiden osallistumismahdollisuuksia kehitysyhteistyöhön kehitetään hallituksen kehityspoliittisen selonteon mukaisesti osoittamalla kehitysrahoitusinstrumentti Finnpartnershipiin 1,5 milj. euron lisämääräraha. 
• Bagdadin suurlähetystön uudelleen avaamiseen ehdotetaan 1,2 milj. euroa.

Poimintoja kevään kehysriihen linjausten toimeenpanosta

• Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetään 1,41 mrd. korkotukivaltuudet. Se mahdollistaa n. 9 000 kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen.
• Hallitus pääomittaa 50 milj. eurolla yleishyödyllistä A-Kruunu Oy:tä. Pääomituksen ansiosta A-Kruunu voi kaksinkertaistaa tuotantonsa ja laajentaa sitä Helsingin seudun lisäksi myös muille kasvaville kaupunkiseuduille.
• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntämiä erityisryhmien avustuksia kohdennetaan erityisesti asunnottomien ja kaikkein heikoimpien tukemiseen. Asunnottomuustyötä jatketaan ja panostetaan asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn lisäämällä valtion asuntorahaston erityisryhmien investointitukea 5 milj. eurolla. Yhteensä erityisryhmien investointitueksi esitetään 110 milj. euroa. Myös asumisneuvontaa laajennetaan ja vakiinnutetaan sekä vuokra-asukkaiden talousongelmia ehkäistään.
• EU-puheenjohtajuuskauden kokonaismenoihin kohdennetaan 60 milj. euroa vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuskauden valmisteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi puheenjohtajuuskauden turvallisuusmenoihin sisältyy määrärahoja muun muassa poliisin toimintamenoihin.
• Turvapaikanhakijoihin liittyvät menot supistuvat vuodesta 2018 25 milj. eurolla. Maahanmuuttomenojen oletuksina on käytetty arviota 4 000 turvapaikanhakijasta vuodessa. Arvio vastaanoton piirissä olevista henkilöistä on noussut pitkittyneiden ja runsaiden valitusprosessien takia.
• Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin lisätään 10 milj. euroa käytettäväksi määräaikaishaastatteluja varten.
• Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseen kohdistetaan 1,5 milj. euroa.
• Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toimeenpanon tukemiseksi osoitetaan 6 milj. euroa vuonna 2019 sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen. Tämän lisäksi ilmastoystävällistä puurakentamista edistetään 2 milj. eurolla.
• Energiatukien myöntämisvaltuutta korotetaan 25 milj. 80 milj. euroon. Tällä varaudutaan tukemaan investointeja myös uusiutuvien liikennepolttonesteiden tuotantoon.
• Päästöoikeuksien hinnan nousun ansiosta päästöoikeuksien huutokauppatulojen arvioidaan nousevan 164 milj. euroon ja samalla tarve uusiutuvan sähkön tuotantotukeen alenee ensi vuonna 50 milj. eurolla.
• Opintotuki- ja koulumatkatukioikeutta laajennetaan koskemaan oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusasteen opintoja myös muualla kuin kansanopistoissa.

Päivitetty 30.8.2018 klo 8.00: Lapset ja perheet saavat lisää tukea -kohdassa korjaus (lihavoitu).

Pääministeri Juha Sipilän esitys tiedotustilaisuudessa 29.8.