Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Joutuuko Suomi uuden ennusteen valossa liiallisen alijäämän menettelyyn?

Suomi korjaa liiallisen alijäämän ilman EU-menettelyä, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra. Ministeri korostaa, että sopeutustoimien täydestä toimeenpanosta tulee pitää kiinni.

Valtiovarainministeriön kansantalousosasto julkaisi maanantaina 23. syyskuuta uuden riippumattoman talousennusteen.

”Julkisen talouden alijäämäluvut ovat kautta linjan heikentyneet. Viime vuoden alijäämä pysyi edelleen alle 3 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen, tosin vain hiuksenhienosti. Tänä vuonna alijäämä nousee jo 3,7 prosenttiin, ja se pysyy vielä ensi vuonna viitearvon yläpuolella”, Purra sanoo.

Komissio arvioi kesällä Suomen täyttävän alijäämäkriteerin, mutta totesi myös arvioivansa tilannetta uudelleen syksyllä. Komission arvio Suomen julkisen talouden tilanteesta on odotettavissa marraskuun lopulla. 

Ministeri Purran mukaan komissio tarkastelee tällöin alijäämäviitearvon ylityksen vähäisyyttä, väliaikaisuutta ja poikkeuksellisuutta. VM:n arvion mukaan ylitys on poikkeuksellinen ja väliaikainen. 

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi maanantaina 23. syyskuuta luonnoksen Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelmaksi 2025–2028. Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelman 10. lokakuuta ja suunnitelma toimitetaan EU:lle.

”Erityisesti on huomioitava, että luonnoksessa hallitus suunnittelee ensi vuodelle 2,9 prosentin alijäämää. Tänä vuonna ylitys ei kuitenkaan ole ennusteen mukaan vähäinen”, Purra sanoo.

Suomi korjaa liiallisen alijäämän ilman menettelyä

Kun otetaan huomioon komission kesällä muun muassa Espanjan kohdalla tekemät päätökset, voidaan todeta, että vaikka ylitys ei olekaan vähäinen, liiallisen alijäämän menettelyn (EDP) käynnistäminen ei tässä kohtaa olisi Suomenkaan kohdalla hyödyllistä, Purra sanoo. 

”Sopeutus, joka Suomelta vaadittaisiin mahdollisessa EDP-menettelyssä, toteutuu ilman lisätoimia.” 

Hallitus teki keväällä lisätoimia EDP-menettelyn välttämiseksi tuolloin vallinneen tilannekuvan mukaan. Toimien mittaluokka on EU:n mittakaavassakin merkittävä, karkeasti 4,5 miljardia euroa eli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, Purra kertoo.

”Emme usko, että tätä suurempaa sopeutusta ensi vuodelle EU:kaan meiltä vaatisi. Lisäksi on hyvä huomioida, että jo aiemmin päätetyt puolustusinvestoinnit kohdistuvat merkittävästi ensi vuoteen. Sopeutus on ensi vuonna muissa menoissa siis huomattavan suurta.”

”Ratkaisu EDP:n osalta on kuitenkin EU:n käsissä.”

Keskipitkän aikavälin suunnitelma ei muuta hallituksen talouspolitiikan linjaa

Purran mukaan hallituksen jo päättämät toimet tälle hallituskaudelle ovat merkittäviä ja parantavat olennaisesti Suomen julkisen talouden tilannetta. Tämä on kuultu myös komissiosta, kun komission kanssa on kesän aikana virkamiestasolla valmisteltu Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelmaa. Vaikka tässä suunnitelmassa esitetäänkin, että Suomi hakee sopeutuskauden pidennystä seitsemään vuoteen, suunnitelma tehdään kuitenkin vuosiksi 2025-2028, eikä se muuta hallituksen talouspoliittista linjaa tai sisällä uusia toimia.

”Samalla on kuitenkin selvää, että nyt tehty julkisen talouden sopeutus ei tule riittämään. Suomen julkisen talouden sopeutustarve on merkittävä, jotta velka-aste saadaan kestävällä tavalla laskuun. Vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus tekee uuden keskipitkän aikavälin suunnitelman. Lienee selvää, että merkittäviä sopeutustoimia tullaan tarvitsemaan myös silloin.”

Lisätietoja:
EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson, puh. 02955 30441, marketta.henriksson(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Jari Mäkäräinen, puh. 02955 30213, jari.makarainen(at)gov.fi