Kokemuksia työllistämisehdon käytöstä julkisissa hankinnoissa selvitettiin – työllistämisehto vakiintumassa osaksi tiettyjen kuntien toimintaa

Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto tilasivat selvityksen kokemuksista työllistämisehdon käytöstä Suomessa ja muualla EU:ssa. Selvitys on osa Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa, ja sillä on myös yhtymäpintaa työ- ja elinkeinoministeriön hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmaan. Selvityksen mukaan työllistämisehdon hyödyntäminen ei ole vakiintunut osaksi hankintayksiköiden työprosessia Suomessa tai EU-maissa. Sen sijaan ehdon käyttö on pikkuhiljaa vakiintumassa osassa kuntia.

Työllistämisehdolla tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa tarjouspyyntöön ja hankintasopimukseen sisällytettyä ehtoa, joka velvoittaa sopimuskumppania työllistämään lähtökohtaisesti muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Kunnissa ja valtiolla työllistämisehdon käyttöön haetaan vakiintuneita käytäntöjä

Selvityksen mukaan julkisella sektorilla työllistämisehto on ollut käytössä tietyissä kunnissa. Laajenemispotentiaalia kuitenkin on, sillä myös monet muut kunnat ovat osoittaneet kiinnostusta työllistämisehdon käyttöä kohtaan.

Valtionhallinto on edistänyt työllistämisehdon käyttöä tahtotilan ja tavoitteenasettelun keinoin muun muassa laatimalla kansallisen julkisten hankintojen strategian ja asettamalla hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman. Niiden laajempi vaikutus valtionhallinnossa on vielä toistaiseksi ollut vähäinen, eikä työllistämisehtoa ole juuri käytetty julkisissa hankinnoissa. 

Ehdon käyttöön haetaan vielä vakiintuneita käytänteitä niin kunnissa kuin valtiollakin. 
Työllistämisehtoa ei ole otettu aktiiviseen käyttöön muissakaan EU-maissa. Ehtoa on hyödynnetty lähinnä vastauksena paikallisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja ilmiöihin.

Käytön vakiintumiseen tarvitaan lisää tukea

Selvityksestä nousseiden kokemusten mukaan työllistämisehtoa ei ole käytetty laajasti julkisissa hankinnoissa muun muassa siksi, että kyseessä ei ole vakiintunut toimintatapa eikä toiminnalle ole vielä muotoutunut kaikissa hankintayksiköissä sujuvaa prosessia. Työllistämisehdon strategisten ja ohjaavien tavoitteiden puute tai niiden tiedostamattomuus voivat myös rajoittaa käytön leviämistä.

Selvitys kertoo työllistämisehdon käytön nykytilanteesta Suomessa. Sen perusteella näyttää, että työllistämisehdon käytön tietoisuutta julkisissa hankinnoissa tulisi lisätä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä, sillä lyhyet projektit eivät riittävästi edistä työllistämisehdon käyttöä siten, että se juurtuisi osaksi hankintayksiköiden hankintaprosessia.

Selvitystä varten kerättiin kokemuksia valtionhallinnon ja kuntien edustajilta, työnantajilta sekä muilta EU-mailta. Tarkastelu toteutettiin työvoimapoliittisesta, hankintajuridisesta sekä tilaajien, toimittajien ja hankinnoilla työllistettävien henkilöiden näkökulmista. Selvityksen teki valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton toimeksiannosta Owal Group Oy yhteistyössä Mikko Kesä Oy:n kanssa. 

Lisätietoja:
Selvitys:
hankintajohtaja Tiina Ekholm, Vantaan kaupunki, puh. 050 381 3852, tiina.ekholm(at)vantaa.fi
projektipäällikkö Anu Tirkkonen, Kuntaliitto, puh. 040 5473 944, anu.tirkkonen(at)kuntaliitto.fi
Senior Partner Olli Oosi, Owal Group Oy, puh. 050 530 4737, olli(at)owalgroup.com

Hankinta-Suomi-ohjelma:
finanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt, valtiovarainministeriö, puh. 0295 530 433, tarja.sinivuori-boldt(at)gov.fi
johtava lakimies Katariina Huikko, Kuntaliitto, puh. 050 566 4327, katariina.huikko(at)kuntaliitto.fi

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma:
neuvotteleva virkamies Päivi Haavisto-Vuori, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 0295 049 056, paivi.haavisto-vuori(at)gov.fi