Taloudellinen katsaus
Suomen talous kääntyy taantuman jälkeen kasvuun
Investointien ja kotitalouksien kulutuksen vähenemisen takia Suomen talous on taantumassa vuonna 2023. Ensi vuonna inflaatio hidastuu ja korot kääntyvät laskuun. Tämä yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa kääntää bruttokansantuotteen kasvuun. Heikko talouskehitys ja ripeä menojen kasvu pitävät julkisyhteisöt sitkeästi alijäämäisinä. Julkisyhteisöjen alijäämä on kolmen prosentin huonommalla puolen usean vuoden ajan, arvioi valtiovarainministeriö 19. joulukuuta julkaisemassaan talouskatsauksessa.
Suomen talouden tilanne on ollut loppuvuonna heikko, ja bruttokansantuote (bkt) supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. Taloustilanne oli alkuvuonna ennakkoarvioita huonompi, ja kolmannella neljänneksellä tuotanto väheni selvästi. Kehnoin tilanne on rakentamisessa.
Taantuma väistyy ja talous alkaa kasvaa vuonna 2024. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku yhdessä kotitalouksien kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien ostovoimaa. Yksityinen kulutus kääntyy vaimeaan kasvuun ja kasvu vahvistuu vuonna 2025. Korkojen lasku tukee investointeja samoin kuin investoinnit energiasiirtymään ja puolustukseen. Vuonna 2024 bkt kasvaa 0,7 prosenttia. Kasvu vahvistuu 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026.
"Vaikka suhdanne kääntyy suotuisammaksi ensi vuoden aikana, Suomen talous ponnistaa tulevaisuuteen vajaakuntoisena. Julkisen talouden näkymä on ollut synkeä pitkään, eikä valoa tahdo näkyä nytkään. Ikävät yllätykset sekä hintojen ja korkojen nousu ovat tukkineet talouden verenkiertoa tilanteessa, jossa Suomen talous olisi tarvinnut jo valmiiksi pallolaajennusta", sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku piristävät kulutusta sekä investointeja
Inflaatio on hidastunut nopeasti tämän vuoden aikana. Ensi vuonna inflaatio on keskimäärin enää 2 prosenttia ja painuu alle 2 prosentin vuosina 2025 ja 2026. Reaaliansiot kääntyvät kasvuun vuonna 2024. Kotitalouksien ostovoiman kasvu jää kuitenkin vielä vaimeaksi, sillä työllisyyden heikkeneminen ja sosiaalietuuksien leikkaukset hidastavat tulojen kasvua. Vuodesta 2025 alkaen kotitalouksien ostovoiman ja kulutuksen kasvu vauhdittuvat.
Uusien asuntojen rakentaminen on jyrkässä laskussa ja lasku jatkuu vielä vuonna 2024. Asunnoille on kuitenkin kysyntää maahanmuuton ja maan sisäisen muuton ansiosta. Korkojen kääntyminen laskuun piristääkin asuntomarkkinoita ja uudistuotanto kasvaa vuodesta 2025 alkaen. Haastavista lyhyen aikavälin näkymistä huolimatta yrityksillä on suuria investointitarpeita lähivuosina ja odotukset tuotannollisista investoinneista ovat positiiviset.
Työllisyys notkahtaa, mutta säilyy korkeana
Vuonna 2023 vienti Suomesta laskee, mutta selvästi vähemmän kuin tuonti. Ulkomaankauppa tukeekin taloutta selvästi tänä vuonna. Ensi vuonna viennin odotetaan jo kasvavan, kun maailmankauppa toipuu ja Suomen kustannuskilpailukyky on kunnossa.
Tuotannon laskun myötä työvoiman kysyntä vähenee vuonna 2024, työllisyys vähenee tilapäisesti ja työttömyysaste nousee 7,5 prosenttiin. Vuosina 2025 ja 2026 talouden kasvu on varsin vahvaa ja työllisten määrä lisääntyy lähes prosentin vuosittain. Työllisyyden kasvua tukevat myös hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet, joista ensimmäiset astuvat voimaan ensi vuonna.
Heikko talouskehitys ja ripeä menojen kasvu pitävät julkisyhteisöt sitkeästi alijäämäisinä
Suomen julkisen talouden tilanne on kääntymässä heikompaan. Julkisyhteisöjen alijäämän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 3,5 prosenttiin yhtäältä hitaan verotulojen kasvun ja toisaalta nopean menojen kasvun vuoksi.
Aiemmin päätetyt varautumismenot, mittavat investoinnit ja hintojen sekä palkkojen nopea nousu pitävät menojen kasvun ripeänä myös lähitulevaisuudessa. Julkisyhteisöjen alijäämä kohenee jatkovuosina noin 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen, kun hallituksen sopeutustoimet alkavat purra sekä talous ja työllisyys alkavat kasvaa ennustejakson lopulla.
Valtionhallinnon alijäämä pysyy mittavana läpi koko ennustejakson, eikä kuntahallinnossa tai hyvinvointialueillakaan ole odotettavissa alijäämien oikenemista. Ilman sosiaaliturvarahastojen huomattavaa ylijäämää Suomen julkisyhteisöjen alijäämä olisi merkittävästi syvempi.
Valtion ja paikallishallinnon alijäämien sekä hitaan talouskasvun seurauksena velkasuhde jatkaa kasvuaan. Se ei ole kääntymässä laskuun näköpiirissä olevalla talouden kehityksellä.
Lisätietoja:
Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi
Finanssineuvos, yksikön päällikkö Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos, yksikön päällikkö Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)