EU:n finanssipoliittiset säännöt
Valtioneuvosto hyväksyi Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelman

Suunnitelmassa Suomi sitoutuu noudattamaan nettomenopolkua eli sallittua julkisten nettomenojen vuotuista kasvuvauhtia seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Nettomenopolku on yhteensopiva hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman sopeutustoimien kanssa.

Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelma vuosille 2025–2028 vastaa EU:n uusiin finanssipoliittisiin sääntöihin. Säännöt velvoittavat jäsenvaltioita tekemään kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman neljäksi tai viideksi vuodeksi vaalikauden pituuden mukaan.

Suomi hakee suunnitelmassa sopeutuskauden pidennystä. Pidennyksen perusteena on uudistus- ja investointikokonaisuus, joka muodostuu osista Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRP) sekä kahdesta sosiaaliturvauudistuksen osasta. Suunnitelmassa esitettävä nettomenopolku vuosille 2025–2028 on yhteensopiva hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman sopeutustoimien kanssa, jotka vahvistavat julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla.

Suunnitelma siirtyy komission arviointiin

Valtiovarainministeriö julkaisi keskipitkän aikavälin suunnitelman luonnoksen 23. syyskuuta. Valtioneuvosto antoi suunnitelmasta pääministerin ilmoituksen eduskunnalle 2. lokakuuta. Eduskunnan lisäksi suunnitelmasta on kuultu talousneuvostoa ja järjestetty avoin kuulemistilaisuus.

Valtioneuvosto hyväksyi Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelman torstaina 10. lokakuuta, ja valtiovarainministeriö toimittaa suunnitelman EU:lle. Seuraavaksi Euroopan komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmat, mukaan lukien nettomenopolun, minkä jälkeen EU:n neuvosto hyväksyy ne.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuosittain viimeistään 30. huhtikuuta edistymisraportin, jolla seurataan suunnitelmien toimeenpanoa.

Suomi toimittaa EU:lle myös alustavan talousarviosuunnitelman

Valtioneuvosto hyväksyi myös ensi vuoden alustavan talousarviosuunnitelman (DBP), jonka valtiovarainministeriö toimittaa EU:lle. Suunnitelma kuuluu euroalueen koordinoituun valvontamenettelyyn, ja se pohjautuu hallituksen talousarvioesitykseen ensi vuodelle.

Suomi hakee alustavassa talousarviosuunnitelmassa kansallisen poikkeuslausekkeen käyttöönottoa. Jos EU:n neuvosto aktivoi lausekkeen, Suomi voi poiketa EU:n neuvoston asettamalta nettomenopolulta tietyin edellytyksin. Lisäksi kansallisen lausekkeen aktivointi vaikuttaa liiallisen alijäämän arviointiin.

Lisätietoja:
EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson, puh. 02955 30441, marketta.henriksson(at)gov.fi