Valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2023 aliarvioi hintojen ja korkojen nousun nopeutta
Valtiovarainministeriö arvioi talousennusteensa tarkkuutta tuoreessa ennustepoikkeamaraportissa. Hintojen ja korkojen nousun nopeutta ja vaikutusta talouskasvuun vuonna 2023 aliarvioitiin.
Valtiovarainministeriön ennustepoikkeamaraportti tarkastelee eroa ministeriön talousennusteen ja toteutuneen talouskehityksen välillä. Raportissa arvioidaan vuoden 2022 syksynä julkaistua talousennustetta, joka toimi pohjana vuoden 2023 valtion budjetille.
Raportissa tarkastellaan ministeriön talousennusteen keskeisimpiä muuttujia, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavia kysyntäeriä, julkista taloutta, työllisyyttä, työttömyyttä ja inflaatiota.
Syksyn 2022 ennusteessa vuodelle 2023 talouskasvun odotettiin hidastuvan selvästi, kun inflaatio oli nousussa ja Euroopan keskuspankki oli aloittanut korkojen noston. Hintojen ja korkojen nousu oli kuitenkin vasta alussa, ja niiden vaikutus talouskasvuun aliarvioitiin. Syksyllä 2022 bruttokansantuotteen (bkt) ennustettiin kasvavan 0,5 prosenttia, mutta bkt pienenikin 1,0 prosenttia edellisvuodesta.
Hinnat nousivat arvioitua nopeammin
Inflaatio oli vuonna 2023 huomattavasti ennustettua nopeampaa. Syksyllä 2022 ministeriö arvioi hintojen nousevan seuraavana vuonna 3,2 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna, mutta hinnat nousivatkin 6,2 prosenttia. Ennustettua nopeampi inflaatio johtui ennen kaikkea ennakoitua nopeammasta asuntolainojen korkojen noususta.
Julkisen talouden alijäämä oli ennustettua suurempi
Julkisen talouden rahoitusasema oli hieman ennustettua heikompi. Syksyllä 2023 alijäämän ennustettiin olevan 2,2 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan alijäämä oli 2,5 prosenttia. Julkisyhteisöjen velka oli 3,1 prosenttiyksikköä suurempi suhteessa bkt:hen kuin ennustettiin.
Työllisyys kasvoi hieman
Työllisyys kasvoi vuonna 2023 keskimäärin 0,3 prosenttia, vaikka syksyn 2022 ennuste oletti työllisyyden vähenevän 0,2 prosenttia. Työllisten määrä kääntyi kuitenkin laskuun vuoden aikana ja työtuntien määrä väheni myös vuositasolla.
Vuoden 2022 syksyn ennustetta arvioidaan Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa. Lopulliset tiedot vuoden 2023 talouskehityksestä saadaan tammikuussa vuonna 2026.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 0295 530 171, janne.huovari(at)gov.fi
Valtiovarainministeriö laatii kokonaistaloudellisia ennusteita talouspoliittisen päätöksenteon tueksi neljästi vuodessa. Ministeriö arvioi ennusteitaan kerran vuodessa julkaistavassa ennustepoikkeamaraportissa. Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan edellisen vuoden syksynä tehtyä ennustetta, joka toimii pohjana seuraavan vuoden valtion budjetille. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi säännöllisesti ministeriön kokonaistaloudellisia ennusteita osana finanssipolitiikan valvontaa. Se on tehnyt arviointia julkisen talouden suunnitelmasta annetun asetuksen perusteella vuodesta 2017 lähtien.