Asiantuntijaryhmä haluaa elämän loppuvaiheen hoidon laaturekisteriin – uusilla suosituksilla ja toimenpidekoodeilla yhtenäistetään palliatiivisen hoidon laatua ja kirjaamista

Asiantuntijaryhmän mukaan elämän loppuvaiheen hoidon tietopohjaa pitäisi kehittää niin, että tulevaisuudessa voitaisiin muodostaa palliatiivisen hoidon kansallinen laaturekisteri. Palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta tarvitaan yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa, jotta hoidon laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta voidaan seurata. 

Palliatiivisen hoidon laadun seurannan edellytyksiä selvitettiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) projektissa. Palliatiivinen hoito on kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan aktiivista ja moniammatillista hoitoa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.

Uudet toimenpidekoodit tuovat palliatiivisen hoidon näkyväksi

Kansalliseen laadun seurantaan tarvitaan kattavaa rekisteritietoa koko palveluketjusta. Tätä varten on yhdistettävä eri palveluntuottajien tietoja. Nykyään kirjaamiskäytännöt vaihtelevat eri yksiköissä ja kirjaaminen on puutteellista.

”Haaste on, että palliatiiviseen palveluketjuun kuuluu hyvin erilaisia yksiköitä. Elämän loppuvaiheen hoitoa tarjotaan niin iäkkäiden sosiaalipalveluissa kuin erikoissairaanhoidossa, ja potilasryhmät ja potilaiden tarpeet ovat erilaisia. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsevat esimerkiksi syöpää sairastavat työikäiset ja muistisairautta sairastavat vanhukset”, sanoo lääkintöneuvos Kaisa Halinen. 

Kirjaamisen yhtenäistämiseksi työssä kehitettiin palliatiivisen hoidon toimenpidekoodit, jotka otettiin käyttöön vuoden alussa. Toimenpidekoodeja käytetään yksilöimään terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimenpiteet. Ne kuvaavat ja ohjaavat toimintaa ja tukevat laadun seurantaa sekä valtakunnallisesti että yksiköiden tasolla. 

Uusilla toimenpidekoodeilla merkitään esimerkiksi elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma, palliatiivisen hoidon psykososiaalinen keskustelutuki ja palliatiivisen hoidon konsultaatio. 

Toimenpidekoodit ladataan THL:n koodistopalvelimelta.

Laatusuositus ohjaa toimintaa ja tietopohjan rakentamista 

Projektin pilottitutkimusten alustavien tulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Hoidon saaminen vaihtelee diagnoosin mukaan.

”Palliatiivisen hoidon tarvetta ei ilmeisesti tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää saamatta”, johtava asiantuntija Teija Hammar THL:stä sanoo.

Laadun kehittämisen ja seurannan perustaksi työryhmä laati palliatiivisen hoidon laatusuosituksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille ja käsikirjan iäkkäiden ihmisten palveluihin. Suosituksen laatukriteerit käsittelevät esimerkiksi potilaan hoitoprosessin vaiheita sekä hoidon järjestämisen ja tuottamisen keskeisiä elementtejä.

”Laatukriteerit tukevat hyvinvointialueita ja yksiköitä elämän loppuvaiheen hoidon laadun kehittämisessä ja seurannassa. Ne kuvaavat, mikä toiminnassa on hyvää ja mihin toimintaa on suunnattava”, sanoo Teija Hammar. 

Iäkkäiden palveluiden laatukäsikirjassa ehdotetaan laatuindikaattoreita, joilla voidaan seurata asiakas- ja yksikkötason tietoa ja henkilöstön osaamista.

Varsinaiset kansalliset laatuindikaattorit vaativat vielä pilotointia ja asiantuntija-arviointia. Myös kirjauskäytännöistä on sovittava ennen kuin laatuindikaattoreita voidaan hyödyntää kansallisen palliatiivisen hoidon laaturekisterin luomisessa.

Lisätietoja

lääkintöneuvos Kaisa Halinen, STM, [email protected]
johtava asiantuntija Teija Hammar, THL, p. 029 524 7149, [email protected]
ylilääkäri, professori Tiina Saarto, HUS Palliatiivinen keskus, p. 050 427 0256, [email protected]