Selvitys: Sosiaalinen luototus kannattaisi keskittää erilliseen yksikköönsä hyvinvointialueella
Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvityksen sosiaalisen luototuksen valtakunnallisen käyttöönoton edellytyksistä. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet voisivat järjestää sosiaalista luototusta osana sosiaalihuollon palveluja.
Luototuksen järjestäminen on ollut kunnille vapaaehtoista. Vuonna 2019 sosiaalinen luototus oli aktiivisessa käytössä 30 kunnassa. Valtaosa suurista kaupungeista on ottanut luototuksen käyttöönsä, joten sitä tarjoavien kuntien väestöpohja kattaa noin puolet maan väestöstä (2,8 miljoonaa henkilöä).
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan sosiaalisen luototuksen valtakunnallistaminen selvitetään, ja selvityksen pohjalta se otetaan käyttöön koko maassa vaalikauden aikana.
Selvityksen mukaan sosiaalinen luototus olisi perusteltua keskittää hyvinvointialueilla omaan erilliseen yksikköönsä. Samalla korostetaan verkostomaista työskentelyä sosiaalihuollon sisällä ja kumppanien kanssa. Lisäksi olisi tärkeää huolehtia palvelun riittävästä resursoinnista, kehittämisestä ja vaikutusten arvioinnista.
Oikeaan tilanteeseen myönnetty luotto vahvistaa luotonsaajan ja hänen lähipiirinsä selviytymiskykyä ja sen seurauksena vähentää tarvetta hakea toimeentulotukea ja muita sosiaalihuollon palveluja.
Selvityksessä todetaan, että sosiaalinen luototus on alikäytetty palvelu, joka kehittyy, kun se otetaan käyttöön kaikkia kuntia velvoittavasti. Sosiaalisen luototuksen valtakunnallisen käyttöönoton selvittämistä jatketaan ministeriössä.
Selvitystä varten tehtiin kysely sosiaalista luototusta käyttävien kuntien ja suunniteltujen hyvinvointialueiden edustajille sekä valikoiduille sosiaalisen luototuksen asiantuntija- ja kehittäjätahoille. Selvityksen laati YTM sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Ritva Liukonen, p. 0295 163 278
lakimies Katariina Rainio, p. 029 5163111
[email protected]