Hyppää sisältöön

Kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä parannetaan ja yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat tunnistetaan 

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 8.12.2022 9.50
Tiedote

Sisäministeriö on asettanut EU:ssa käsittelyssä olevan kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotuksen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädäntöhankkeen. Hanke parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kansallista turvallisuutta. 

Joulukuussa 2022 voimaan tuleva ns. CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) edellyttää Suomelta uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole määritelty kansallista kriittistä infrastruktuuria, kriittisiä sektoreita tai toimijoita lainsäädännön tasolla.

-Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja voimakkaasti muuttunut turvallisuusympäristö ovat lisänneet entisestään tarvetta suojata kriittistä infrastruktuuria ja vahvistaa sen häiriönsietokykyä. Nord Stream -kaasuputken sabotaasi alleviivaa tämän tehtävän kiireellisyyttä koko Euroopan tasolla. EU-direktiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä on tarkoitus tarkastella ja kehittää kriittisen infrastruktuurin tilaa ja sitä koskevaa sääntelyä myös laajemmin kansallisista lähtökohdista ja tarpeista käsin, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Direktiiviehdotuksen soveltamisala koskee yhtätoista sektoria

Euroopan komissio julkaisi Euroopan turvallisuusunionistrategian vuonna 2020. Siinä linjattiin, että kriittisten toimijoiden fyysistä ja digitaalista kriisinkestävyyttä on edistettävä kokonaisvaltaisesti. EU-maiden tulee yhdenmukaisin menettelyin määrittää ja tunnistaa yhteiskuntien toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat ja parantaa niiden kriisinsietokykyä. Näin parannetaan myös EU:n ja sen jäsenmaiden varautumista laaja-alaiseen vaikuttamiseen, kuten hybridiuhkiin.

Lakihanke toteutetaan sektoreilla, jotka on määritetty kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä.  Direktiiviehdotuksen soveltamisala koskee yhtätoista sektoria, jotka ovat liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, ruoka, vesi- ja jätevesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus. Direktiivin toimeenpanossa sektoreita ja toimialoja voidaan lisätä kansalliseen sääntelyyn, jos se nähdään tarpeelliseksi.

Jo tehdyt kartoitukset muodostavat pohjan lakihankkeen työskentelylle

Keväällä 2022 valtioneuvosto antoi eduskunnalle turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon. Selonteossa edellytetään, että asetetaan lainsäädäntöhanke, jossa valmistellaan ehdotus kriittisen infrastruktuurin kriisinsietokyvyn vahvistamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Ministeriöt kartoittivat voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä ja viranomaistoiminnan kehittämiskohteita ajankohtaisselonteon antamisen jälkeen. Kartoituksen perusteella on tunnistettu tarve järjestää viranomaistoimintoja ja viranomaisvalvonta keskitetysti valtioneuvoston alaisuuteen. Jo tehdyt kartoitukset muodostavat pohjan lakihankkeen työskentelylle.

Monen eri hallinnonalan hanketta ohjaa kansliapäälliköistä koostuva ohjausryhmä

Hankkeen ohjaamista ja linjauksia varten asetetaan ohjausryhmä valtioneuvoston kanslian, sisäministeriön, puolustusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja oikeusministeriön kansliapäälliköistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö ja varapuheenjohtajana valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri.

Hanke koskee useita olemassa olevia virastotoimintoja ja muun muassa nykytilan kartoitusta varten nimetään erillinen asiantuntijaryhmä. Ryhmän asiantuntemusta hyödynnetään laaja-alaisesti myös uuden lainsäädännön valmistelussa ja kriisinkestävyyteen liittyvien tuki- ja valvontamallien suunnittelussa. Pysyvät asiantuntijat nimetään Huoltovarmuuskeskuksesta, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista, Energiavirastosta sekä Maanmittauslaitokselta.

EU-direktiivi voimaan joulukuussa 

CER-direktiiviehdotus on osa EU:n turvallisuusunionistrategian toimeenpanoa, johon kuuluu myös uusi kyberturvallisuusstrategia sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin päivitys. Viimeksi mainitun direktiivin kansallista täytäntöönpanoa koskeva lakihanke asetetaan joulukuussa liikenne- ja viestintäministeriössä.

CER-direktiivi tulee voimaan arvion mukaan vielä vuoden 2022 aikana. Direktiivin edellyttämille säädösmuutoksille on annettu 21 kuukautta valmisteluaikaa. 

Lisätietoja:
ohjausryhmän puheenjohtaja kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, p. 0295 488 203, [email protected] 
kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape, p. 0295 488 235, [email protected] 
neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa, p. 0295 488 280, [email protected]