Riippumaton selvitys: turvapaikkaprosessia on kehitettävä kokonaisuutena
Selvityksessä turvapaikkaprosessia tarkastellaan laadun, turvapaikanhakijan oikeusturvan ja prosessin sujuvuuden kannalta. Vastaavaa koko menettelyn ja eri viranomaiset kattavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty.
Turvapaikkaprosessia täytyy kehittää kokonaisuutena niin, että turvapaikanhakijan näkökulma ja etu tulevat huomioiduiksi yhä paremmin, todetaan sisäministeriön tilaamassa riippumattomassa selvityksessä. Hakijan edulla tarkoitetaan, että hakijalla on mahdollisimman hyvät edellytykset saada asiansa vireille ja saada kaikki olennaiset asiat huomioiduiksi hakemuksen käsittelyssä.
Riippumattoman selvityksen tarkoituksena oli muun muassa tunnistaa turvapaikkaprosessin kehittämistarpeet sekä tarkastella viranomaisten välisiä toimintatapoja ja hallinto-oikeuksien toimintamalleja turvapaikka-asioissa. Samalla haluttiin selvittää, kuinka turvapaikkaprosessia voitaisiin jatkossa sujuvoittaa, prosessin laatua parantaa ja sen kestoa lyhentää huolehtien samalla turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta yhä paremmin.
Selvityksessä on pyritty tunnistamaan suuntaviivoja viranomaisten kehittämistyölle sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Vahva alku johtaa sujuvaan prosessiin
Selvitys korostaa vahvan alun merkitystä koko turvapaikkaprosessin sujuvuudelle: Hakijan perusteet turvapaikkaan on alusta alkaen selvitettävä mahdollisimman laadukkaasti. Näin parannetaan hakijan oikeusturvaa sekä ehkäistään puutteita ja virheitä, joiden korjaaminen myöhemmin on hidasta ja kallista.
Tutkinnan tärkein vaihe on puhuttelu, ja selvityksen mukaan sen kehittämiseen on jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota. Puhutteleminen on osaamista vaativaa ja kuormittavaa työtä. Siihen on varattava riittävästi henkilöresursseja Maahanmuuttovirastossa, sillä puhuttelujen aikataulutus ja tarvittavien lisäpuhuttelujen määrä vaikuttavat yksittäisen hakijan näkökulmasta kuukausilla prosessin kestoon.
Selvityksen mukaan toimijoilla on oltava yhdessä sovitut tavoiteaikataulut erilaisille hakijaryhmille. Selvityksessä esitetään myös, että hakijoilla tulisi olla mahdollisuus saada viranomaisen järjestämää henkilökohtaista oikeusapua ennen turvapaikkapuhuttelua. On varmistettava, että hakijat saavat riittävästi tietoa prosessin kulusta sekä hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista.
Selvityksessä suositellaan, että oikeusavun laatua ja laadunvalvontaa parannetaan. Oikeusavustajien palkkioperuste voisi jatkossa olla jälleen esimerkiksi tuntiperusteinen, jotta tehty työ ja siitä saatu korvaus vastaisivat toisiaan paremmin. Lisäksi turvapaikkaprosessiin liittyvät valitusajat tulisi selvityksen perusteella palauttaa entiselleen vastaamaan hallintolainkäyttölain mukaisia yleisiä valitusaikoja.
Useiden suositusten toimeenpano on jo käynnissä
Selvitys sisältää kaikkiaan 21 suositusta prosessin eri vaiheisiin. Suositukset on jaettu viiteen kokonaisuuteen:
- yhteinen tavoite ja tahtotila käytännön toiminnan kehittämiseksi (3 suositusta)
- hakijan oikeusturvan parantaminen (5 suositusta)
- vireillepano ja henkilöllisyyden selvittäminen (2 suositusta)
- johtaminen, osaaminen ja laatu (7 suositusta)
- muut teemat (4 suositusta).
Suositukset liittyvät suurelta osin kehittämiskohteisiin, joita myös Maahanmuuttovirasto tunnisti viime vuonna omassa analyysissään turvapaikkajärjestelmän toimivuudesta. Selvityksessä todetaan, että Maahanmuuttovirasto on viime vuosina panostanut erityisesti laadunvalvontaan ja -varmistamiseen. Nämä kehittämistoimenpiteet ovat osaltaan olleet reagointia tunnistettuihin tarpeisiin ja epäkohtiin.
Selvityksessä esitettyjen suositusten tarkentaminen ja käytäntöön vieminen vaatii jatkokehittämistä ja lisäresursointia viranomaisilta ja muilta toimijoilta. Hallitus linjaa mahdollisia jatkotoimia muun muassa hallitusohjelman perusteella. Sen kirjauksissa on monia yhtymäkohtia selvityksen tuloksiin.
Hallitusohjelmassa linjataan muun muassa, että turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa esitetään vahvistettavaksi niin, että mahdollistetaan avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Lisäksi otetaan käyttöön tuntiperusteiset palkkiot avustajille sekä yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat. Turvapaikanhakijoille suunnattua yleistä oikeudellista neuvontaa parannetaan.
Selvitys tukee julkista keskustelua
Suomen turvapaikkajärjestelmä oli vuonna 2015 uuden ja haastavan tilanteen edessä, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi äkillisesti kymmenkertaiseksi. Vaikka uusien hakijoiden määrä on myöhemmin laskenut, järjestelmä on edelleen kuormittunut. Viranomaisia on viime vuosina kritisoitu julkisuudessa turvapaikkamenettelyn puutteista.
Selvitys tarjoaa tutkittua tietoa turvapaikkaprosessista kokonaisuutena: mitä laajemmin prosessia katsotaan, sitä useammalle viranomaiselle selvityksestä on hyötyä. Samalla selvitys luo omalta osaltaan kestävämpää pohjaa turvapaikkaprosessin kehittämistä koskevalle julkiselle keskustelulle.
Selvityksessä ei ole käsitelty yksittäisiä turvapaikkapäätöksiä.
Sisäministeriö kilpailutti riippumattoman selvityksen tekijän syksyllä 2018. Selvityksen tekijäksi valittiin kilpailutuksen pohjalta Owal Group, joka on tehnyt selvityksen itsenäisesti ja ulkopuolisena toimijana.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Hanna-Miina Sihvonen, sisäministeriö, p. 0295 488 527, [email protected] (toimeksiantoon liittyvät kysymykset)
johtaja Risto Karinen, Owal Group, p. 050 535 1820, [email protected] (selvitystyöhön liittyvät kysymykset)
maahanmuuttojohtaja Tiina Snellman, sisäministeriö, p. 0295 488 638, [email protected] (yleiset turvapaikkaprosessiin liittyvät kysymykset)
lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen, sisäministeriö, p. 0295 488 626, [email protected] (yleiset turvapaikkaprosessiin liittyvät kysymykset)