Vapaaehtoisen paluun kohderyhmän laajentamista selvitetään
Suomi voi tietyin edellytyksin tukea ihmisten vapaaehtoista paluuta heidän kotimaahansa. Sisäministeriön tilaamassa selvityksessä arvioidaan, mitä uusia asiakasryhmiä olisi hyvä sisällyttää vapaaehtoisen paluun kohderyhmään. Selvityksen toteuttaa Owal Group.
Nykyisin vapaaehtoisen paluun tukea voi saada muun muassa kansainvälistä suojelua hakenut EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, joka poistuu maasta peruttuaan hakemuksensa tai saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen. Tukea voi saada myös muun muassa henkilö, joka on saanut tilapäisen oleskeluluvan maasta poistumisen estymisen vuoksi, ja ihmiskaupan uhri, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa.
Tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan. Se voi olla rahaa tai hyödyketukea. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi tai koulutuspaikan hankkimiseksi.
Vuosille 2021–2024 päivitetyssä laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisessa ohjelmassa todetaan, että vapaaehtoisen paluun kohderyhmää on perusteltua laajentaa varjoyhteiskunnan ehkäisemiseksi. Kohderyhmän laajentaminen ja tarvittavien lakimuutosten tekeminen on yksi ohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä, joilla paluita pyritään edistämään.
Selvitystyössä hyödynnetään kirjallisen aineiston analyysiä sekä paluuseen liittyvien viranomaisten ja järjestöjen haastatteluja. Selvitys valmistuu helmi–maaliskuussa 2023.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vapaaehtoisen paluun järjestelmä on lähtökohdiltaan toimiva ja kustannuksiltaan edullinen menettely. Järjestelmän valtiontaloudelliset hyödyt ovat huomattavasti kustannuksia suuremmat, jos sitä käytetään aktiivisesti.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Niina Lääperi, sisäministeriö, p. 0295 488 580, [email protected]
johtaja Risto Karinen, Owal Group, p. 050 535 1820, [email protected]