EU-ministerit keskustelivat tutkimuksesta ja innovaatioista kestävän kasvun avaintekijöinä

Epävirallisen kilpailukykyministerikokouksen ensimmäisen päivän pääaiheita olivat tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ja EU:n tuleva Horisontti Eurooppa -puiteohjelma. Keskustelut pohjustivat Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteiden mukaisesti kestävän kasvun agendan jatkovalmistelua.

EU:n kilpailukykyministerit tapasivat Helsingissä 4. heinäkuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Myös tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaava komissaari Carlos Moedas osallistui kokoukseen. Epävirallinen kilpailukykyministerikokous jatkuu 5. heinäkuuta.

Tutkimus ja innovaatiot ovat tärkeä osa Euroopan kasvuagendaa

Euroopan talouskasvuun kohdistuu useita kriittisiä haasteita, kuten digitalisaatio, nopea teknologinen kehitys, kansainvälinen kilpailu ja ilmastonmuutos. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla EU voi vastata näihin haasteisiin ja muuttaa ne mahdollisuuksiksi.

”Kestävyydestä ja erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnästä on muodostumassa keskeinen keino edistää globaalia kilpailukykyä ja ihmisten hyvinvointia. Tästä syystä kestävyys on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteistä. Euroopan on tuettava tutkimuksen ja innovaatioiden tarjoamia mahdollisuuksia ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi ja nostettava Euroopan teollisuuden kilpailukyky seuraavalle tasolle”, sanoi elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

”Yksi tärkeimmistä keskustelujemme tuloksista on ymmärrys siitä, että EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan on oltava keskeinen, horisontaalinen osa Euroopan tulevaa kasvuagendaa. Tämänpäiväiset keskustelut ovat tärkeä lisä, kun valmistellaan ja toimeenpannaan EU:n innovaatiovetoista kestävän kasvun agendaa, joka ulottuu vuoden 2020 jälkeiseen aikaan”, Kulmuni jatkoi.

Horisontti Eurooppa -ohjelma strategisena välineenä

Ministerit keskustelivat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin tulevan puiteohjelman eli Horisontti Euroopan missiolähtöisyydestä.  Euroopan komissio on ehdottanut puiteohjelmalle noin 100 miljardin euron budjettia vuosille 2021–2027. Ohjelma on suunniteltu siten, että sen avulla luodaan uutta tietämystä ja teknologiaa, edistetään tieteellistä huippuosaamista, saadaan aikaan sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja tuetaan kasvua ja työllisyyttä.  Ohjelmalla pyritään nopeuttamaan tutkimustulosten saattamista markkinoille ja innovaatioiden muuttamista menestyväksi liiketoiminnaksi.

Puheenvuoron piti professori Mariana Mazzucato University College Londonin Institute for Innovation and Public Purpose -laitokselta. Hän esitteli ministereille niin sanottua missiolähtöistä toimintatapaa, joka on yksi ohjelman keskeisistä aloitteista. Ohjelmasta rahoitettavilla missioilla ohjataan tutkimusta ja innovointia ratkomaan aikamme maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät muun muassa syöpään, ilmastonmuutokseen, valtamerten tilaan sekä ilmastoneutraaleihin kaupunkeihin ja maaperään. Euroopan komissio käynnisti missioiden työn virallisesti ja nimesi niiden vetäjät 4. heinäkuuta. 

”Missiolähtöinen tutkimus tuo innostavan lisän Horisontti Eurooppaan, josta tulee yksi maailman suurimmista julkisrahoitteisista tutkimus- ja innovointiohjelmista.  Missiohankkeiden avulla on mahdollista saada aikaan parempia ja näkyvämpiä ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin sekä edistää innovaatiovetoista siirtymistä kohti kestävää kehitystä. Olen iloinen siitä, että komissio ilmoitti hankkeiden johtoryhmien eli missiolautakuntien puheenjohtajien nimet juuri tämän Helsingissä pidettävän kokouksemme aikana”, ministeri Kulmuni sanoi.

Kasvupolitiikkaa vauhditetaan seuraavalla viisivuotiskaudella 

Kokouksen muut puhujat olivat professori Sylvia Schwaag Serger Lundin yliopistosta, Vaisala Oyj:n toimitusjohtaja Kjell Forsén ja ICEYE Oy:n strategiajohtaja ja perustaja Pekka Laurila.

Helsingissä käydyillä keskusteluilla valmisteltiin syyskuussa ja marraskuussa 2019 pidettäviä kilpailukykyneuvoston kokouksia. Tavoitteena on määritellä neuvoston keskeiset linjaukset, jotka koskevat kasvua ja kilpailukykyä tulevalla viisivuotiskaudella, ja esittää ne uudelle komissiolle.  Puheenjohtajamaa Suomi korostaa, että EU tarvitsee kasvuagendaa parantaakseen kilpailukykyään globaaleilla markkinoilla ja turvatakseen sekä ympäristön että yhteiskunnan kannalta kestävän kasvun.

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana 1.7.–31.12.2019. Suomi johtaa puhetta sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että Suomessa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Suomi järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta ja useita virkamiestason kokouksia Helsingissä Finlandia-talossa.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin virkamiesavustaja Nina Alatalo, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 050 431 8015, Twitter @AlataloNina
johtaja Janne Känkänen (EU- ja kansainväliset asiat), työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 064 200, Twitter @janne_kankanen
viestintäasiantuntija Anniina Lehtonen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 050 476 3736, Twitter @AnniinaLeh