Työolobarometri 2020: Korona-aika vaikutti myönteisesti työkykyyn niillä, joille etätyö oli mahdollista

Koronaviruspandemia ei näytä juurikaan vaikuttaneen koko palkansaajatasolla työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen tai koettuun työkykyyn. Niin ikään työuupumuksen tai stressin yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2019. Eri ryhmien välillä oli kuitenkin selviä eroja, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön 4.6.2021 julkaisema työolobarometri.

Työn henkinen kuormittavuus ja stressi vähenivät ylemmillä toimihenkilöillä ja valtion palkansaajilla eli toisin sanoen niillä, jotka tekijät yleisimmin etätyötä. Ylemmistä toimihenkilöistä ja valtion palkansaajista niin ikään useampi arvioi henkisen työkykynsä erittäin hyväksi verrattuna vuoteen 2019.  

– Etätyön myönteiset vaikutukset näkyvät tuloksissa. Hyvä työkyky edistää paitsi työssä jaksamista myös työssä pidempään pysymistä. Hyvinvoivat työntekijät ovat avain kestävään ja tuottavaan työhön, työministeri Tuula Haatainen toteaa.

Etätyön yleistyminen näkyy myös siinä, että aikaisempaa useammalla työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan. Palkansaajista 36 prosenttia pystyi vaikuttamaan paljon tai melko paljon siihen, missä tekee työnsä, kun vuonna 2019 vastaava osuus oli 29 prosenttia.

Sairauspoissaolot vähenivät selvästi

Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019. Palkansaajista 63 prosenttia oli ollut poissa työstä oman sairauden takia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2020, kun vielä vuonna 2019 vastaava osuus oli 71 prosenttia. Koronaviruspandemia vaikutti erityisesti ylem-pien toimihenkilöiden poissaoloihin, jotka vähenivät 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

– Etätyö, käsihygienian parantuminen sekä turvavälit varmasti selittävät koronavuonna selvästi vähentyneitä lyhyitä poissaoloja. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset eivät kuitenkaan vielä heijastu tuloksiin. Riskinä on, että huono työergonomia lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien kehitystä tulee seurata tarkkaan, työministeri Haatainen korostaa.

Syrjintä, kiusaaminen ja fyysinen väkivalta työpaikalla työelämän kesto-ongelmia

Työelämässä tapahtuvassa syrjinnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Ainoastaan korkeaan ikään perustuvassa syrjinnässä on tapahtunut pientä vähentymistä aika-sarjan alusta lähtien. Niin kuin aikaisempina vuosina, myös vuonna 2020, syrjintä työsuhteen määräaikaisuuden vuoksi (11 %) oli työolobarometrissa kysytyistä syrjintäperusteista kaikkein yleisintä.

Kiusaamisen havaitseminen työpaikalla on edelleen yleistä. Vuonna 2020 palkansaajista hieman yli puolet (53 %) oli havainnut vähintään joskus kiusaamista työpaikallaan työkavereiden, esimiesten tai asiakkaiden taholta, naiset (62 %) selvästi useammin kuin miehet (44 %).

Asiakkaiden taholta tapahtuvan fyysisen väkivallan uhan tai sen kohteeksi joutuminen työpaikalla korostuu erityisesti naisten sekä kuntien palkansaajien työssä. Vuonna 2020 kunta-alan palkansaajista noin puolet (49 %) oli havainnut fyysistä väkivaltaa ja 24 prosenttia oli itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi.

– Syrjinnällä, kiusaamisella sekä väkivallan kokemisella on laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia niin työhyvinvointiin, työelämään osallistumiseen, työurien pituuteen kuin tuottavuuteen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus murentaa aktiivista osallistumista yhteiskunnassa ja voi pahimmillaan aiheuttaa syrjäytymistä sekä elämän laadun heikentymistä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja työllisyyttä. Työelämää ja yhdenvertaisuutta edistäviä välineitä kehittämällä sekä tietoisuutta lisäämällä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Ammatillinen järjestäytyminen on kasvanut koronan aikana

Talouden heikentyminen näkyy palkansaajien epävarmuuden kokemusten lisääntymisenä ja sitä kautta ammatillisen järjestäytymisen yleistymisenä.

Koronaviruspandemian seurauksena ammattiliittoon kuuluminen yleistyi vuodesta 2019. Osuus kasvoi 67 prosentista 69 prosenttiin. Vuodesta 2016 lähtien jatkunut järjestäytymisen lasku näyttää taittuneen. Myös vain työttömyyskassaan kuuluminen yleistyi. Joka viides palkansaaja sanoi kuuluvansa ainoastaan työttömyyskassaan vuonna 2020.

Mikä on työolobarometri?

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot pe-rustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.

Lisätiedot:

työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, TEM, puh. 0295 047 232 tai etunimi.sukunimi(at)tem.fi
erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen, TEM, puh. 029 504 7009 tai etunimi.sukunimi(at)tem.fi