Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportti summaa Työvoimatiekartta-hankkeen tulokset

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 16.1.2023 10.22
Tiedote
Kuvituskuva.

Raportti kokoaa yhteen Työvoimatiekartta-hankkeen ammatti- ja aluekohtaiset tulokset ja esittelee ratkaisuehdotuksia, joilla työvoiman saatavuutta voitaisiin parantaa. Raportti jakaa ammatit työvoimapula-, kohtaanto-ongelma- ja ylitarjonta-ammatteihin ja arvioi, että kohtaanto-ongelman kasvu selittyy merkittäviltä osin epätyypillisten työsuhteiden lisääntymisellä. 

Työministeri Tuula Haataisen käynnistämä Työvoimatiekartta-hanke on etsinyt ratkaisuja eri alojen työvoimatarpeisiin koko Suomessa. Hankkeen asiantuntijoiden kehittämä tietomalli on syventänyt ymmärrystä työvoimapulan ja kohtaanto-ongelmien syistä ja laajuudesta eri ammateissa ja alueilla. Samalla myös kuva työvoimareserveistä ja työvoiman maahanmuuton tarpeesta on täsmentynyt. 

Työvoiman saatavuuteen liittyvät ammatti- ja aluekohtaiset tulokset ja tiekarttatyössä mukana olleiden kahdeksan eri toimialaryhmän esittämät ratkaisuehdotukset on nyt julkaistu Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportissa. Myös hankkeessa kehitetty, päivittyvä tietopohja löytyy työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta ja on vapaasti hyödynnettävissä avoimen datan -periaatteella. 

”Olen erittäin tyytyväinen, että tietomalli on tuottanut uutta tietoa työmarkkinoista ja tulee palvelemaan päättäjiä myös tulevaisuudessa. Mitä paremmin ymmärrämme työvoimapulan ja kohtaanto-ongelmien syitä, sitä paremmin osaamme löytää pulmiin myös uusia ratkaisuja ja vahvistaa näin kasvua ja työllisyyttä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo. 

Analyysi työvoiman saatavuudesta tarkentuu ammattitasolle

Työvoimatiekartta-hankkeen analyysi tyypittelee ammatit työvoimapula-ammatteihin, kohtaanto-ongelma-ammatteihin ja ylitarjonta-ammatteihin. Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportin mukaan keskiansion tarjoavissa (tuntipalkka <16 €) ammateissa pulaa on erityisesti sote- ja ICT-alan osaajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja muutamista teollisuusammateista. 

Valtakunnallista työvoimapulaa on myös monissa ravintola-alan ammateissa ja eräissä muissa palvelualan ammateissa. Näissä ammateissa palkkataso jää kuitenkin selvästi alle suomalaisten keskipalkan, mikä on yksi työvoiman saatavuutta rajoittava tekijä. 

Ylitarjontaa, eli paljon työnhakijoita suhteessa kysyntään, on monissa luovan alan ammateissa, kuten kuvataiteilijoissa, pukuompelijoissa, tanssitaiteilijoissa ja yhteiskuntatutkijoissa. Hakijoiden erittäin suuresta määrästä johtuen ylitarjontaa on myös yleissihteereistä ja myyjistä.

Matala-ansiotaso yhdistää kohtaanto-ongelma-ammatteja

Kiinnostava ryhmä ovat kohtaanto-ongelma-ammatit, joissa työvoimalle olisi paljon kysyntää mutta työttömyys on silti korkea. Työvoiman runsaasta tarjonnasta huolimatta työnantajat kokevat merkittävää työvoimapulaa. 

Näitä ammatteja ovat monet rakennusalan ammatit, sovellusohjelmoijat, pakkaajat, kemianteollisuuden prosessinhoitajat, matkaoppaat ja kasvihuonetyöntekijät. Suurinta osaa kohtaanto-ongelma-ammateista yhdistää epätyypillisten työsuhteiden korkea osuus ja matala ansiotaso.

Onko kohtaanto-ongelma pahentunut? 

Kohtaanto-ongelman on tulkittu pahentuneen, kun työttömyys pysyy avoimista paikoista huolimatta sitkeästi korkealla. Työvoimatiekartta-analyysin perusteella yksi keskeinen tekijä kehityksen takana on epätyypillisten työsuhteiden määrän nopea kasvu: työttömät etsivät usein ensisijaisesti kokoaikaista, pidempikestoista työtä, mikä näkyy avointen työpaikkojen lisääntymisen ja työttömyyden laskun välisen yhteyden heikkenemisenä. 

Kohtaanto-ongelman kasvussa on siis kyse pikemminkin työsuhteen tyypistä kuin ammatillisen tai alueellisen kohtaannon heikkenemisestä.

Tärkeintä olisi vauhdittaa siirtymiä ylitarjonta-aloilta pula-aloille

Työnantaja- ja työntekijäliittojen edustajat etsivät ratkaisuja työvoiman saatavuuden parantamiseen tehdyn analyysin perusteella. Keskeisintä ehdotusten mukaan olisi vauhdittaa aikuisväestön ammattisiirtymiä ylitarjonta-ammateista työvoimapula-ammatteihin koulutuksen avulla. 

Alueellinen liikkuvuus Suomen sisällä ei yleisesti ole kovin suuri ongelma, mutta eräissä ravintola-alan ja prosessiteollisuuden ammateissa liikkuvuuden kasvu olisi hyödyllistä. Kyseisille ammattilaisille kohdennettu viestintä avoimista työpaikoista ja liikkuvuusavustuksesta voisi helpottaa työvoiman saatavuutta. Kohtaanto-ongelma-ammateissa keskeinen ratkaisu olisi työnvälityksen tehostaminen digitaalisia ratkaisuja kehittämällä ja työnhakijoita ja työnantajia tukemalla.

Julkisin varoin tehtävää kansainvälisten osaajien rekrytointia ehdotetaan kohdennettavaksi tiettyihin pula-ammatteihin, joissa ulkomaisen työvoiman potentiaali näyttää suurimmalta. Tärkein  ryhmä on ICT-alan osaajat. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää näissä ammateissa tulisi ehdotusten mukaan kasvattaa. 

Tuloksia esitellään ELY-kiertueella

Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportin tuloksia ja työnantaja- ja tekijäliittojen ehdotuksia esitellään ELY-kiertueella, joka käynnistyy Helsingissä 16. tammikuuta. Paikkoja auki, etsitään tekijät! -ELY-kiertueella myös maakuntien päättäjät pääsevät keskustelemaan Työvoimatiekartta-hankkeen alueellisista tuloksista. Kiertue jatkuu maaliskuun puoliväliin asti. 

”Työvoimatiekartta-hanke on täsmentänyt kuvaa myös työvoiman saatavuuteen liittyvistä alueellisista vaihteluista eri puolilla Suomea. Odotamme ministeriössä innolla, että pääsemme kuulemaan myös alueiden ajatuksia ja ratkaisuja, joilla työnhakijat voivat paremmin löytää työtä ja työnantajat tekijöitä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.  

Lisätiedot:
erityisavustaja Emily Strohm, p. 0295 047160
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. p. 0295 047 474
Erityisasiantuntija Liisa Larja p. 0295 047 036 

 
Sivun alkuun