Hyppää sisältöön

Kohti hiilineutraalia Suomea – hallitus hyväksyi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 2.6.2022 13.42
Tiedote

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan on koottu toimet, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto on hyväksynyt ja antanut eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta 2. kesäkuuta 2022.

”Fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on nyt kiireellisempää kuin koskaan – niin ilmasto- kuin turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Samalla on varmistettava, että muutos on reilu. Tehokas ja samalla oikeudenmukainen ilmastotyö onkin nyt valmistuneen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman punainen lanka. Suunnitelma sisältää useita tukia niin kotitalouksille kuin kunnille, jotta irtautuminen fossiilisista polttoaineista olisi mahdollisimman reilu”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.

Reilua siirtymää vahvistavia suunnitelman toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla. Pitemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet.

”Hyvä uutinen on se, että viime vuonna taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätesektorin päästöt laskivat. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan olemme koonneet toimet, joilla taakanjakosektorin päästöjen vähentäminen jatkuu ja pysymme polulla kohti hiilineutraalia Suomea”, ministeri Kari toteaa.

"Viime viikolla kuulimme vakavia uutisia siitä, että vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, ja sen viimeistelyssä hallituksen on löydettävä keinot suunnan kääntämiseen”, ministeri Kari jatkaa.

Keskipitkän aikavälin suunnitelman linjauksilla Suomella on edellytyksiä saavuttaa Euroopan komission ehdottaman päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 taakanjakosektorilla eli maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa. Päästöt vähenevät suunnitelman toimilla yhteensä arviolta 5,7 megatonnia vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykyiseen päästökehitykseen.

Liikenteen, maatalouden ja lämmityksen päästöt alas

Liikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Tukien ja kannusteiden avulla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähköön ja biopolttoaineisiin, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Lisäksi nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite aiemmin päätetystä 30 prosentista 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja toteutetaan biokaasuohjelman toimet biokaasun tuotannon kasvattamiseksi.

Maatalouden päästövähennystoimia tuetaan ja vahvistetaan. Maatalouden toimiin kuuluu esimerkiksi turvemaiden päästöjen hillitseminen, kivennäismaiden hiilensidonnan lisääminen, täsmäviljely, ilmastoystävälliset ruokavalinnat ja lypsylehmien metaanituotannon vähentäminen. 

Erillislämmityksen aiheuttamia päästöjä vähennetään etenkin luopumalla öljy- ja kaasulämmityksestä ja siirtymällä vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Siirtymää tuetaan investointiavustuksilla ja kotitalousvähennyksellä. Lisäksi on tarkoitus nostaa uusiutuvien lämmityspolttoaineiden jakeluvelvoitetta vuoteen 2030, mikä sekin vähentää tehokkaasti päästöjä.

Huomio kuntiin ja julkisiin hankintoihin

Kuntien ilmastotyötä vahvistetaan. Parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kunnat yksin tai yhdessä tekemään ilmastosuunnitelmat. Kuntien velvoitteisiin liittyvä ilmastolain muutos on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022.

Myös julkisilla hankinnoilla on tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä. Suunnitelman mukaan laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista. Päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Lähes 80 prosenttia julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista ja noin 20 prosenttia valtion hankinnoista.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Eduskunta ottaa kantaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Suunnitelman toimeenpano alkaa välittömästi. 

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa. Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi. Suunnitelma on jatkoa Suomen ensimmäiselle keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalle vuodelta 2017.

Lisätietoja

Milja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
050 599 3094
[email protected]

Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
029 525 0091
[email protected]

Magnus Cederlöf
Ympäristöneuvos
0295 250 060
[email protected]