Näkökulma
Luontokato voidaan ratkaista

Luonto on aina muuttunut ja muuttuu koko ajan. Miksi meidän siis tulisi olla huolissamme käynnissä olevasta maailman 6. sukupuuttoaallosta?

Ihmisen toiminnan takia tämä sukupuutto tapahtuu ennennäkemättömällä nopeudella. Jopa miljoona lajia uhkaa hävitä maapallolta. Kyse ei ole vain harvinaisten lajien katoamisesta, sillä maalla elävien selkärankaisten, jopa hyvin yleisten lajien kannat vähenevät erittäin nopeasti. Kun selkärankaiset lajit kuolevat sukupuuttoon, sekoittuu koko eläinten, kasvien ja mikro-organismien välinen verkosto ja luonnon kyky palautua erilaisista katastrofeista heikkenee.

Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n laajan arviointiraportin mukaan yli kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä. Tällä on merkittäviä ja osin arvaamattomia vaikutuksia myös meille ihmisille, sillä hyvinvointimme perustuu luontoon ja luonnonvaroihin. 

Luontokato uhkaa taloutta

Ihmisen toiminta heikentää elinympäristöjen laatua ja pirstoo niitä entistä pienemmiksi. Väestön kasvaessa Ihminen valtaa koko ajan tilaa itselleen, tarvitsemme alueita muun muassa maatalouteen, metsätalouteen ja rakentamiseen. Lisääntyvä kulutus lisää luonnonvarojen käyttöä raaka-aineiksi. Koska talouden kasvua ei ole kyetty kytkemään irti luontovaikutuksista, kulutamme suuria määriä luontopääomaamme.

Maailman talousfoorumin arvioin mukaan luontokato on kolmanneksi suurin pitkän aikavälin riski taloudelle ilmastonmuutoksen ja äärevien sääolojen jälkeen. Nämä riskit kytkeytyvät tiukasti toisiinsa. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa muokaten lajien elinoloja nopeammin kuin mihin lajit pystyvät sopeutumaan. Ilmastonmuutosta ja luontokatoa ei voi käsitellä erillisinä ilmiöinä, vaan myös ratkaisujen on kytkeydyttävä toisiinsa.  

Luonnon monimuotoisuus on elämän perusta

Olemme osa luontoa, yksi laji muiden joukossa ja monimuotoinen luonto on meillekin elämän edellytys. Ekosysteemipalvelut eli hyödyt, joita ihminen saa luonnosta, ovat meille korvaamattomia. Yhteyttämisen, pölytyksen ja monimuotoisen maaperän avulla saamme ruokaa ja puhdasta vettä. Luonto tarjoaa yrityksille raaka-aineita ja mahdollisuuksia erilaisiin palveluihin. Suomen bruttokansantuotteesta yli puolet perustuu luontopääoman hyödyntämiseen. 

Luonnon monimuotoisuus on tärkeää myös ihmisten terveydelle. Elinympäristöjen hävitessä eläimistä ihmiseen tarttuvat taudit lisääntyvät, kun villieläinten elintila pienenee ja ihmisten ja eläinten väliset kontaktit lisääntyvät. Tutkimusten mukaan altistuminen monimuotoiselle luonnolle nuorena, parantaa immuunivastetta ja estää allergioita. Monimuotoisuuden väheneminen on myös yhteydessä tulehdusperäisten sairauksien yleistymiseen. Luonnossa oleminen tutkitusti vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta. 

Luontokadon pysäyttäminen vaatii selkeitä tavoitteita

Luontokatoa on yritetty pysäyttää maailmanlaajuisesti jo pitkään. YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva sopimus sekä EU asettivat jo 20 vuotta sitten tavoitteeksi hidastaa luontokatoa merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. Tämän jälkeen tavoitteeksi asetettiin luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä, mutta nämäkin tavoitteet jäävät saavuttamatta. Joulukuussa Montrealissa pidettävän YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksessa neuvotellaan uusista kansainvälisistä, vuoteen 2030 ulottuvista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen ja käännetään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle.  

Tarvitsemme lisää suojelualueita estämään lajien elinympäristöjen katoamista ja pirstaloitumista. Suojelualueita lisäämällä ei kuitenkaan pysäytetä luontokatoa, vaan tarvitaan myös toimia luonnon tilan parantamiseksi muillakin alueilla. Ennallistamalla heikentyneitä elinympäristöjä lisätään luonnon monimuotoisuutta ja samalla vahvistetaan huoltovarmuutta, raaka-aineiden saatavuutta ja kansanterveyttä.

Toisen maailmansodan jälkeen on kulutuksemme kasvanut nopeasti. Tänä vuonna me suomalaiset olemme kuluttaneet koko vuoden laskennalliset luonnonvarat jo maaliskuussa. Tarvitsemme ajattelun muutosta. Kulutuksen on painotuttava kiertotalouden periaatteisiin: materiaaleista ei tule jätettä vaan ne kiertävät yhä uudelleen ja tarpeetonta kulutusta vältetään. Kaikkea ei tarvitse omistaa, voimme myös jakaa, vuokrata ja kierrättää. Kohtuullisuuden hyve ei tarkoita niukkuutta, vaan hyvää elämää.

Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan näyttivät, että toimintaa pystyttiin maailmanlaajuisesti muuttamaan nopeasti. Luontokatokin voidaan ratkaista. Luontoa on mahdollista hyödyntää kestävästi ilman, että toimista aiheutuu peruuttamatonta haittaa luonnolle. 

Kirjoittaja