Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksessa pohditaan hallituksen strategiatyöskentelyn uudistamista
Valtioneuvoston kanslia julkaisi tulevaisuuskatsauksensa ”Päätöksenteosta muutoksentekoon” tänään perjantaina 3. lokakuuta yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Katsauksen aikajänne on noin viisi vuotta ja se on kirjoitettu pääministerin johtamistehtävän näkökulmasta.
Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsauksessa arvioidaan, että lähivuosien keskeisin politiikan kysymys sekä Suomessa että EU:ssa on uusien kilpailukyvyn lähteiden tukeminen ja talouskasvu. Valtion tehtävänä on luoda edellytykset ja mahdollisuudet kasvulle. Julkisen sektorin resursseihin kohdistuu vähentämispaine, mikä lisää tarvetta priorisoinnille, resurssien uudelleen kohdentamiselle ja hallinnon roolin uudistamiselle.
Ministeriöiden virkamiesten valmistelemien tulevaisuuskatsausten tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita keskeisistä poliittisista päätöksentekoa edellyttävistä ja muista yhteiskunnan tilaa koskevista kysymyksistä. Katsaukset on julkaistu edellisen kerran vuosina 2003, 2006 ja 2010.
Tarve strategiselle hallitusohjelmalle ja sen linjakkaalle toimeenpanolle
Voimakkain uudistamistarve koskee katsauksen mukaan hallituksen strategiatyöskentelyä, joka koostuu hallitusohjelmasta, hallituksen strategisesta toimintasuunnitelmasta ja julkisen talouden suunnitelmasta. Nykyisellään ne eivät toimi riittävän hyvin haluttujen muutosten aikaansaamiseksi. Esimerkiksi hallitusohjelmat ovat olleet liian yksityiskohtaisia, eivätkä ne ole sisältäneet selkeitä priorisointeja. Lähtökohtana tulisi olla isoihin kysymyksiin, tavoitteisiin ja muutossuuntiin keskittyvä tiivis ohjelma, joka määrittelisi selkeästi hallituksen päätavoitteet. Välittömästi hallitusohjelman valmistumisen jälkeen voitaisiin käynnistää tiivis työ, jossa päätettäisiin tavoitteiden saavuttamisen keinot, aikataulu ja rahoitus. Tätä strategiakokonaisuutta tulisi voida joustavasti tarkistaa hallituskauden aikana.
Hallitusohjelman, julkisen talouden suunnitelman sekä hallituksen strategisen toimintasuunnitelman tulisi muodostaa yhtenäisen hallituksen strategiakokonaisuuden, johon muun valtion ohjausjärjestelmän työvälineiden tulisi nykyistä selkeämmin kiinnittyä. Nykyisellään muun muassa erilaisten strategioiden, selontekojen ja ohjelmien muodostama kokonaisuus on epäselvä.
EU-politiikan tavoitteista tulisi sopia hallitusohjelmassa
Katsauksen mukaan Suomen EU-politiikkaa on syytä jatkaa aiemman politiikan pohjalta. Tärkeimpänä painopisteenä säilyy kasvua luovan kilpailukyvyn ja sitä kautta työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
EU-asiat etenevät omaa tahtiaan hallitusvaihdoksista riippumatta. Suomen vaikuttamismahdollisuuksien kannalta on keskeistä, että hallituksen tavoitteet ovat sen kauden alusta lähtien selkeitä. Tilanteen muuttuessa hallituksen EU-poliittisia tavoitteita voidaan tarvittaessa tarkistaa. Tämän vuoksi EU-politiikan tavoitteista olisi hyvä sopia osana hallitusohjelmaa, ei erillisessä selonteossa kesken hallituskautta.
Tiedolla johtamisen työvälineitä tulisi kehittää
Tietoon perustuvaan päätöksentekoon on tärkeää pyrkiä jatkuvasti. Pullonkaulana on yhä useammin tiedon puutteen sijaan tiedon jalostaminen käytettävään muotoon. Avoimuus ja läpinäkyvyys, hallinnonalarajat ylittävä yhteistyö sekä kokeilujen hyödyntäminen synnyttävät lisäarvoa.
Lisätietoja: valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, p. 0295 160 280 ja erityisasiantuntija Jouni Varanka, p. 0295 160 177, valtioneuvoston kanslia