Eurooppa-neuvosto kiritti neuvotteluja ilmastosta ja suhteesta Britanniaan

Brysselissä 15. ja 16. lokakuuta kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että unionin ilmastotavoitteita on tiukennettava. EU-johtajat ilmaisivat myös huolensa Britannian ja EU:n tulevaa suhdetta koskevista neuvotteluista, ja korostivat tarvetta rakentaa EU:n ja Afrikan kumppanuutta.

Pääministeri Sanna Marin joutui poistumaan kokouksesta kesken toisen kokouspäivän saatuaan tiedon mahdollisesta korona-altistumisesta. Pääministeri Marinin pyynnöstä Ruotsin pääministeri Stefan Löfven edusti Suomea loppukokouksen ajan.

Eurooppa-neuvosto katsoi, että Britannian kanssa käytävissä neuvotteluissa ei ole edetty riittävästi unionille keskeisissä kysymyksissä. EU pyrkii kuitenkin edelleen sopimukseen ja mahdollisimman tiiviiseen kumppanuuteen Britannian kanssa, ja kehottaa Britanniaa liikkumaan kannoissaan sopimuksen aikaansaamiseksi. Britannian hallituksen ehdottaman sisämarkkinalain osalta Eurooppa-neuvosto muistutti, että EU:n ja Britannian aiemmin solmima erosopimus on pantava täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön. EU-johtajat kehottivat EU-maita, toimielimiä ja sidosryhmiä varautumaan myös siihen vaihtoehtoon, että sopimusta tulevasta suhteesta ei synny. Siirtymäkausi päättyy 31.12. ja tulevan kumppanuuden on määrä alkaa 1.1.2021.

Eurooppa-neuvosto totesi, että unionin on nostettava tavoitetasoaan, jotta se saavuttaa ilmastoneutraaliustavoitteen vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. EU-johtajat keskustelivat komission tiedonannosta, jossa ehdotetaan vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Suomi on yksi yhdestätoista maasta, jotka antoivat Eurooppa-neuvoston aattona komission esitystä tukevan julkilausuman. Tällä hetkellä EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Eurooppa-neuvosto palaa asiaan joulukuun kokouksessaan sopiakseen uudesta päästötavoitteesta ja toimittaakseen EU:n päivitetyt kansalliset tavoitteet YK:n ilmastosopimuksen liittyen.

EU-maiden johtajat arvioivat myös koronapandemian epidemologista tilannetta. He totesivat, että EU-tason yhteistyö on edistynyt hyvin esimerkiksi liikkumisrajoitusten koordinoinnissa ja rokotteiden kehittämisessä.

Toisena kokouspäivänä Eurooppa-neuvosto käsitteli ulkosuhdeasioita. EU-johtajat totesivat, että on erittäin tärkeää vahvistaa strategisia suhteita Afrikkaan sekä kumppanuutta Afrikan Unionin kanssa yhteisten intressien pohjalta. Suomi korostaa, että kumppanuuden on oltava tasavertaista, ja että Afrikan vihreän ja digitaalisen siirtymän tukeminen on myös Euroopan etu. Eurooppa-neuvosto kiinnitti huomiota myös yhteistyön arvopohjaan.

Turkin osalta Eurooppa-neuvosto vahvisti jo aiemmin ilmaistun tukensa Kreikalle ja Kyprokselle sekä tuomitsi Turkin toimet itäisellä Välimerellä.

Eurooppa-neuvosto tuomitsi Valko-Venäjällä rauhanomaisiin mielenosoittajiin kjohdistuvan väkivallan ja osoitti solidaarisuutta Liettualle ja Puolalle Valko-Venäjän niihin kohdistamien vastatoimien johdosta.

Eurooppa-neuvosto myös kehotti Venäjää jatkamaan neuvotteluita Australian ja Alankomaiden kanssa liittyen MH17 -matkustajakoneen alasampumiseen Ukrainan ilmatilassa vuonna 2014.

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto, p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Tuulia Pitkänen p. 0295 160 231, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia