Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Exit- ja jälleenrakennustyöryhmä: Suomen tie ulos koronakriisistä vaatii pitkäjänteisyyttä ja ketteryyttä

Valtioneuvoston viestintäosasto 1.6.2020 16.50
Tiedote 375
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-867-0

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportin toinen osa luovutettiin hallitukselle maanantaina 1. kesäkuuta. Ministeriöiden kansliapäälliköistä koostuvan työryhmän 2. vaiheen raportti käsittelee koronakriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Raportissa esitetään myös suunnitelma koronakriisin jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategiasta.

Koronapandemialla on ollut ja on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä globaalilla tasolla että Suomessa. Näiden vaikutusten mittaluokka riippuu pandemian kestosta. Vaikka epidemiatilanne on monissa maissa helpottanut, on riski pandemian uudelleen yltymisestä edelleen suuri. Vaikka pandemiaan liittyvä epävarmuus on vielä suurta, on jo nyt laadittava suunnitelma siitä, miten kriisin jälkihoitoa ja jälleenrakennusta tulisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä toteuttaa.

Kriisin akuutin vaiheen jälkeen toteutettavan jälkihoidon tavoitteena on tukea yhteiskunnan turvallista palautumista, estää kriisin pitkäaikaisten haittavaikutusten syntymistä ja vahvistaa luottamusta. Tämä edesauttaa myös talouden uudelleen käynnistymistä. Jälkihoitotoimia ja niiden aikataulutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon riski epidemian uudelleen kiihtymisestä.

Määräaikaisista jälkihoitotoimista päätettäessä tulee laatia tiekartta siitä, millä aikataululla ja millä toimenpidekokonaisuuksilla julkisen talouden kestävyys ja hiilineutraaliuden saavuttaminen turvataan kriisin jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin 7 miljardilla eurolla. Tätä voidaan pitää vähimmäistavoitteena. Julkisen talouden vahvistamisen vaihtoehtoja ovat mm. julkisten menojen kasvun hidastaminen, veronkorotukset ja rakenteelliset uudistukset, joilla lisätään työllisyyttä, vahvistetaan talouskasvun edellytyksiä tai kasvatetaan julkisen hallinnon tuottavuutta.

Koronapandemialla on ollut suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia jo nyt ja suuri osa haasteista on vielä edessä. Työryhmä korostaa, että pitkäjänteistä strategiaa toteuttamalla voidaan edistää Suomen pitkän aikavälin tavoitteita sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta, jolloin kriisistä ulos tulee entistäkin vahvempi yhteiskunta.

Ministeriöt valmistelevat jatkosuunnitelman

Hallitus kävi maanantaina iltakoulussaan exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportista evästyskeskustelun. Ministeriöt valmistelevat keskustelun pohjalta hallituksen käyttöön jatkosuunnitelman. Hallitus saa sen käyttöönsä 15. kesäkuuta alkavalla viikolla ja linjaa sen perusteella tulevista toimista.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Martti Hetemäki, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 292, martti.hetemaki (at)vm.fi,  ja kansliapäällikkö Kirsi Varhila, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 338, kirsi.varhila(at)stm.fi

Palaa sivun alkuun