Valtiovarainministeri Petteri Orpo
Hallituksen vastaus välikysymykseen eriarvoistumisesta

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Käsittelemme tänään opposition välikysymystä eriarvoisuudesta. Vielä eilen juhlimme Suomen 100-vuotista taivalta teemalla yhdessä. Kaikki puolueet tässä salissa haluavat torjua ja vähentää eriarvoisuutta, työttömyyttä ja syrjäytymistä.  Suomessa jokaisella on oikeus kokea, että hänellä on arvo ja paikka tässä yhteiskunnassa. Että olemme täällä yhdessä.

Olemme historiamme aikana nousseet köyhästä kansasta maailman huipulle. Kaikki tämän salin puolueet ovat osallistuneet isänmaan rakentamiseen, elinolojen parantamiseen ja eriarvoisuuden poistamiseen eri hallitusten aikana. Tänään Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista, turvallisimmista ja hyvinvoivimmista maista. Olemme rakentaneet tätä yhteiskuntaa niin, että mahdollisuudet olisivat kaikkien ulottuvilla. Ja että heitä, jotka eivät itse pärjää, autetaan.

Arvoisa puhemies,

Ennen kuin käyn opposition väittämät läpi, haluan asettaa tämän keskustelun oikeaan mittakaavaan. Olemme vihdoin, kymmenen vuoden matalasuhdanteen jälkeen päässeet mukaan vahvaan talouden kasvuun. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi syöksi Suomen lamaan. Yhden vuoden aikana bruttokansantuotteemme supistui yli kahdeksan prosenttia. Pahimmillaan Suomi otti velkaa lähes kymmenen miljardia vuodessa. Monet suomalaiset jäivät laman vuoksi ilman työtä. Vielä useamman perheen valtasi huoli tulevasta.

Kaikki puolueet tässä salissa tietävät, että raskas velkaantuminen piti pysäyttää.

On ollut Suomen vahvuus, että kaikki puolueet ovat sitoutuneet ja osallistuneet vuorollaan hallitusvastuussa talouden kunnostamiseen. Niin tekee myös tämä hallitus. Mikään muu ei uhkaa yhtä paljon suomalaisten tasa-arvoisia palveluita, ikäihmisten hoiva- ja eläkelupausta ja lastemme tulevaisuutta kuin holtittomasti jatkuva velkaantuminen ja heikko taloudellinen tilanne, joka lisää työttömyyttä ja näköalattomuutta. Myös tämän kaikki tässä salissa tietävät.

Vaikea taloustilanne on kymmenien tuhansien suomalaisten tarina. Työttömyys on yhteiskuntamme viheliäisin ongelma ja yksi suurimmista syistä eriarvoisuuden taustalla.

Hallitus on kantanut vastuunsa ja tehnyt välttämättömät päätökset, jotta Suomen talous saadaan viimein kuntoon. Koko hallituksen talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena on nostaa Suomen talous vahvalle pohjalle, vauhdittaa talouskasvua, vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja lisätä työllisyyttä. Suomalaisten tarvitsemat tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus on uudistettava tulevaisuutta varten.

Ensinnäkin tämä on tarkoittanut julkisen talouden vahvistamista ja tiukkaa menokuria. Olemme sopeuttaneet julkista taloutta neljällä miljardilla, jotta velaksi eläminen lastemme piikkiin vihdoin päättyisi. Tästä olemme yksimielisiä, sillä en halua uskoa, että minkään tässä salissa olevan puolueen tavoite olisi kasvattaa lastemme velkataakkaa.

Toiseksi olemme panostaneet talouskasvun ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen, jotta Suomessa kannattaa yrittää ja tehdä töitä. Kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä, mikä näkyy nyt viennin voimakkaana nousuna ja yritysten tilauskirjojen täyttymisenä. Mitä useampi suomalaisista pääsee töihin, sitä paremmin voimme huolehtia heistä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua ja turvaa.

Kolmanneksi olemme nostaneet työnteon etusijalle kaikessa hallituksen työssä. Hallituksen veropolitiikan suurin voittaja on tavallinen suomalainen palkansaaja. Työn verotusta on kevennetty yli 1,3 miljardilla eurolla painottaen kevennystä pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin.

Arvoisa puhemies,

Tämän hallituksen talouspolitiikan linja tuo tuloksia. Suomi on päässyt viimein mukaan vahvaan talouden kasvuun. Tänä vuonna talouskasvu yltää noin 3 prosenttiin, ensi vuonnakin kasvu jatkuu vahvana. Olemme nousseet Euroopan hänniltä maanosan kärkeen. Velkaantuminen vähenee kovaa vauhtia.

Nyt monessa yrityksessä tilauskirjat ovat täynnä ja uusia työntekijöitä palkataan. Työttömyys on vähentynyt nopeaa vauhtia. Iloitsen jokaisesta suomalaisesta, joka pääsee työn avulla kiinni parempaan elämään ja saa tulevaisuudenuskonsa takaisin. Samalla tunnen surua heistä, jotka kaikista ponnisteluista huolimatta eivät ole päässeet mukaan.

Vahvistamme työttömien palveluja, jotta jokaista voidaan auttaa löytämään itselle sopivaa työtä tai hakeutumaan koulutukseen. Parannamme mahdollisuuksia omaehtoiseen opiskeluun. Mahdollistamme yritystoiminnan aloittamisen työttömyysturvan avulla. Parannamme korkeakoulutettujen muuntokoulutusta.

Kaikki nämä ratkaisut hallitus on tehnyt, jotta mahdollisimman moni saisi tehdä työtä.

Jokainen uuden suunnan löytävä on onnistuminen. Kuten Uudenkaupungin autotehtaalle työllistyneet. Moni nuori on saanut tehtaalta elämänsä ensimmäisen oikean työpaikan ja päässyt elämään kiinni.

Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä on pudonnut vuodessa 28 000 hengellä, alle sataan tuhanteen. Työttömyysaste laskee rivakasti. Suunta on tällä hetkellä erinomainen.

Samaan aikaan oppositio kiinnittää huomionsa tuloeroihin, jotka ovat pysyneet Suomessa hyvin tasaisina koko 2000-luvun ajan. Eikä hallituksen politiikka muuta tätä isoa kuvaa. Tehtyjen päätösten vaikutus tuloeroihin vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 on pieni värähdys. Suomen tulonjako on koko Euroopan mittakaavassa tasaista. OECD:n vertailun mukaan tuloeroja tasataan Suomessa verotuksella ja sosiaalietuuksilla enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Muistetaan myös nämä tosiasiat.

Arvoisa puhemies,

Suomi on useimpiin EU-maihin verrattuna tasa-arvoinen yhteiskunta. Heikommista huolehtimisen perinne on meillä vahva, puoluetaustasta riippumatta. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että kaikki suomalaiset eivät ole päässeet nauttimaan kasvaneesta elintasosta. Eriarvoisuus ja köyhyys ovat myös meillä totisinta totta.

Eriarvoisuudella on monet kasvot. Monella pienituloisella tulot eivät tahdo riittää edes siihen vähään, mitä kohtuulliseen elämään kuuluisi. Usean suomalaisen tarinan takana on pitkittynyt työttömyys ja sen mukanaan tuoma näköalattomuus. Suomessa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on Euroopan korkeimpia.

Nämä haasteet meidän on kohdattava ja jatkettava toimia. Meidän on voitava auttaa jokaista ihmistä eteenpäin ja tarjottava apua.

Hallitus asetti tammikuussa 2017 Juho Saaren työryhmän, jonka tavoitteena on löytää keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Viime kuussa hallitus keskusteli strategiaistunnossaan työryhmän kanssa eriarvoisuudesta ja siitä, miten vahvistamme ihmisten omaa vastuuta, aloitteellisuutta ja riippumattomuutta. Työryhmä esittää ehdotuksensa hallitukselle maaliskuussa 2018.

Arvoisa puhemies,

Suurin syy eriarvoisuuden ja köyhyyden taustalla on heikko koulutus. Luvut ovat pysäyttäviä. Meillä on yli 600 000 aikuista, joilla ei ole lainkaan perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heistä töissä oli vuonna 2015 ainoastaan 43 prosenttia, kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta työllisyysaste oli yli 86 prosenttia. Työelämän muutoksessa matalasti koulutetut ovat heikommassa asemassa, kun työtehtävien vaatimukset kasvavat.

Heikko koulutus ennustaa myös heikompaa terveydentilaa. Kyseessä on siis mittava, koko yhteiskunnan haaste. Tilastojen mukaan perusasteen koulutuksen saanut menettää elinvuosia syöpäsairauksien vuoksi 50 prosenttia ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi 100 prosenttia enemmän kuin korkeakoulutettu.

Siksi koulutukseen panostaminen ja jokaisen lapsen ja nuoren pitäminen mukana on tärkeintä työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhtä tärkeää kuin sen, että koulutuksen perusta on kunnossa on huolehtia siitä, että jokainen nuori pysyy mukana. Näin pienellä kansakunnalla ei vain yksinkertaisesti ole inhimillisesti saati taloudellisesti varaa menettää yhtään nuorta elämän alkutaipaleella.

Ensinnäkin varhaisten vuosien vaikutus oppimiselle ja hyvinvoinnille on tutkitusti merkittävää.

Siksi tämä hallitus laskee varhaiskasvatusmaksuja yli 70 miljoonalla eurolla. Yli 6 700 perhettä vapautuu maksuista kokonaan. Keskituloiselle kahden lapsen perheelle maksukevennykset ovat yli 1 200 euroa vuodessa. Uudistamme perhevapaajärjestelmän, jotta vanhempien tasa-arvoa, perheiden joustoja ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen voidaan edelleen lisätä.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla tuemme vanhemmuutta.

Kaiken koulutuksen perusta rakennetaan peruskoulun aikana. Koulutuksemme on yksi maailman tasa-arvoisimmista. Me haluamme, että näin on jatkossakin. Olemme kaksinkertaistaneet heikompien alueiden koulujen tuen 30 miljoonaan euroon. Lisäksi hallitus varaa uutena tukimuotona 10 miljoonaa euroa koulutuksen alueellisen tasa-arvon vahvistamiseen. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa siihen, että kodin lähikoulu on hyvä koulu omalle lapselle. Tästä tavoitteesta me emme tingi pisaraakaan.

Lisäksi olemme toteuttaneet ammatillisen koulutuksen reformin, jonka tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja turvata jokaiselle nuorelle hyvä koulupolku.

Arvoisa puhemies,

Hyvien peruspalveluiden turvaaminen kaikille suomalaisille on olennainen osa eriarvoistumisen torjumista. Hallitus on mahdollistanut kuntatalouden myönteisen kehityksen, eikä kuntien valtionosuuksia ole tällä hallituskaudella leikattu.

Yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi toteutamme maakunta- ja sote-uudistuksen, joka takaa palveluille vahvan järjestäjän. Me haluamme, että ihmiset pääsevät pois jonoista hoitoon asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.  Valinnanvapaus parantaa palveluiden saatavuutta ja turvaa lähipalvelut. Pidän erinomaisena, että jatkossa myös he, jotka ovat työterveyshuollon ulkopuolella, kuten työttömät ja eläkeläiset, pääsevät parempien palveluiden piiriin. Kyseessä on koko vaalikauden suurin ja tärkein eriarvoisuutta torjuva uudistus.

Olemme kohdentaneet kaiken liikkumavaran budjetin sisällä työllisyyden vahvistamiseen, koulutukseen sekä heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. Siksi hallitus päätti budjettiriihessä korottaa takuueläkkeen tasoa 15 eurolla kuukaudessa. Lähisuhdeväkivallan torjuntaan panostetaan enemmän kuin koskaan.  

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 9,5 miljoonalla eurolla ja pienimpien etuuksien, kuten sairauspäivärahan korottamiseen varataan 8 miljoonaa euroa. Nämä ovat oikeansuuntaisia toimia.

Eriarvoistumista pohtivaa työryhmää vetävä professori Juho Saari on muistuttanut meitä myös siitä, että mikään ei vähennä koettua elämänlaatua ja merkityksellisyyttä niin paljon kuin yksinäisyys. Tämän ongelman torjumisesta vastuussa olemme me kaikki. Yksikään viranomainen ei voi korvata lähimmäisenrakkautta, vaikka yhteiskunnan tukiverkot ovat välttämättömiä.

Kasvaneiden veikkausvoittovarojen turvin kolmas sektori tekee ennätyksellisen määrän eriarvoisuutta ehkäisevää työtä.

Arvoisa puhemies,

Olemme keskustelleet tässä salissa monta kertaa kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Kustannuskilpailukykymme on vahvistunut, mikä hyödyttää suomalaisia vahvemman työllisyyden ja uusien työpaikkojen kautta.

Opposition näkemyksen mukaan kaikki asiat – mukaan lukien työmarkkina-asiat – olisivat hallituksen käsissä. Näin ei tietenkään ole, ei nyt eikä aikaisemminkaan. Kilpailukykysopimus syntyi työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisenä esityksenä, ja hallitus sitoutui osaltaan sopimuksen toteuttamiseen esimerkiksi laskemalla palkansaajien työn verotusta. Hallitus ei neuvotellut sopimuksen yksityiskohtia eikä tule neuvottelemaan niistä jatkossakaan.

Arvoisa puhemies,

Alueiden välisen eriarvoistumisen vähentämisen ensimmäinen askel on, että eri alueita tai kaupunkeja ja maaseutua ei aseteta vastakkain puheissa tai teoissa. Positiiviset näkymät kattavat tänään koko maan eikä ole merkkejä kasvun taittumisesta. Työttömyys laskee kaikilla alueille. Kun tuemme yritysten kykyä kasvaa ja työllistää koko maassa, voimme vähentää sekä ihmisten että alueiden välisiä eroja.

On tuettava kaupunkien roolia talouden kasvun moottoreina sekä maaseudun elinvoimaisuutta ja toimeliaisuutta.

Hallitus on käynnistänyt kestävän kaupunkikehityksen ohjelman, tekee erillisen kaupunkiselvityksen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvumahdollisuuksista. Laadimme myös seutukaupunkiohjelman. Tämä kaikki tehdään kaupunkien elinvoiman varmistamiseksi myös jatkossa. 

Arvoisa puhemies,

Eilen olimme yhdessä ylpeitä tästä maasta ja sen saavutuksista. Syystä. Suomi on useilla mittareilla mitattuna yksi maailman parhaista maista, katsotaan sitten hyvinvointia, onnellisuutta, turvallisuutta, vakautta, tasa-arvoa tai koulutusta. Ei unohdeta tätä juhlahumun hälvettyä. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu tässä maassa. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta jokainen nuori pysyy yhteiskunnan mukana. Ja meidän on tehtävä kaikkemme, jotta heistä, jotka eivät siihen itse pysty, pidetään huolta ja välitetään. Tätä työtä me teemme vastuullisesti joka päivä.