Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2022 neljännestä lisätalousarviosta torstaina 27. lokakuuta.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja muun muassa Suomen puolustusvalmiuden varmistamiseen, Ukrainan tukemiseen, koronavirustilanteesta aiheutuneisiin välttämättömiin korvauksiin ja itärajan rajaesteen suunnitteluun ja pilotointiin.

Määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 66 miljoonalla eurolla ja tuloarviota korotettavaksi 322 miljoonalla eurolla. Vuoden 2022 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 256 miljoonalla eurolla.

Tuloarvion muutos

Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi hieman yli miljardilla eurolla, mikä selittyy kasvaneella ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviolla. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavan 235 miljoonalla eurolla. Korkotulojen, osakkeiden myyntitulojen ja voiton tuloutusten arviota ehdotetaan vähennettäväksi 974 miljoonalla eurolla. Muutos johtuu osakkeiden myyntituloarvion laskusta. Muutoksesta 574 miljoonaa euroa aiheutuu siitä, että tulojen ennakoidaan kertyvän vuonna 2023.

Suomen puolustusvalmiuden varmistaminen ja Ukrainan tukeminen

Puolustusvoimien määrärahoja ehdotetaan lisättävän Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseksi 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen valtuuteen, jonka kokonaismäärä nousisi 74 miljoonaa euroa. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot realisoituvat myöhempinä vuosina.

Ukrainan tukemiseen kohdennetaan lisäksi 30 miljoonan euron rahoitus, joka käytetään joko Suomen maksuosuutena kansainväliseen Ukrainan materiaalitukirahastoon (International Fund for Ukraine) tai suorana tukena Ukrainalle siten, että edellä mainittu rahoitus osoitettaisiin Ukrainan Suomen suurlähetystön käyttöön kotimaiselta puolustusmateriaaliteollisuudelta tehtäviä hankintoja varten. Menettely tarkentuu jatkovalmistelussa.

Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuuden enimmäismäärää ehdotetaan lisättävän 104 miljoonaa euroa Laivue 2020 -hankkeen telakkatyön viivästymisestä Puolustusvoimille aiheutuvien seurannaisvaikutusten kattamiseksi. Lisävaltuudesta arvioidaan syntyvän menoja vuosille 2025–2027.

Monitoimihävittäjän hankintaan ehdotetaan 74,4 miljoonan euron lisärahoitusta kattamaan ennakoitu valuuttakurssitappio. Hävittäjähankinnan osalta on lisäksi otettu huomioon tilausvaltuudesta tehty 188 miljoonan euron siirto kertahankintaan luettaviin määrärahoihin. Muutoksella selkeytetään tilausvaltuutta siten, että se sisältää ulkomailta hankittavat kone-, ase- ja huoltosopimukset. Hankinnan siirtomäärärahaan sisältyy kotimaassa tehtävät sopimukset. Muutos toteutetaan hankkeelle vuoden 2021 talousarviossa myönnetyn kokonaisrahoituksen puitteissa.

Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 6 miljoonaa euroa itärajan rajaesteen suunnitteluun ja pilotointihankkeeseen.

Ukrainaan annettava tuki ja itärajan rajaesteen pilotti katetaan kehyksen turvallisuuspoliittisesta poikkeuslausekkeesta.

Koronavirukseen liittyvistä korvauksista johtuvat muutokset

Julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle vuonna 2022 koronavirustilanteesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi kohdennettaviin avustuksiin ehdotetaan 60 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäksi vuodelta 2021 siirtynyttä avustuksiin varattua määrärahaa ehdotetaan peruutettavan ja uudelleen budjetoitavan 50 miljoonaa euroa.

Ahvenanmaan maakunnalle ehdotetaan 12,6 miljoonaa euroa koronaviruspandemiaan liittyvään erityiseen avustukseen.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 0,36 miljoonaa euroa koronavirustilanteen torjunnan kustannuksien korvaamiseen ajalta 1.4.–31.7.2022.

EU:n koronatodistuksia tuottavan järjestelmän ylläpitoon ja tarvittaviin muutoksiin ehdotetaan 0,4 miljoonan euron lisäystä. Alkuperäisen EU-asetuksen mukaisesti järjestelmää oli ajateltu ylläpidettävän kesäkuuhun 2022. EU-asetukseen tehdyn muutoksen myötä toimintamallia on jatkettu vuodella.

Koronaan liittyvät terveysturvallisuuden kustannukset ovat kehyksen ulkopuolista menoa.

Invest EU -ohjelman kansallinen rahoitusosuus energiaomavaraisuuslainoille

Invest EU-ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen ehdotetaan 59,8 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, joka jakautuu työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen kesken. Ohjelman rahoitusvälineellä tuetaan investointeja, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. Ohjelma mahdollistaa kohdennuksen myös mm. kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kaasu- ja sähköautojen hankintoihin sekä muihin ympäristöystävällisiin investointeihin.

Ohjelman kansallinen rahoitusosuus 100 miljoonaa euroa koostuu tämän valtuuden lisäksi 31,6 miljoonan euron kohdennuksesta olemassa olevista rakennerahastovaroista ja 8,7 miljoonan euron valtiontakauksesta, joka sisältyi vuoden 2022 toiseen lisätalousarvioon.

Henkilöstön saatavuuteen ja osaamisen varmistamiseen liittyvät ehdotukset

Hoiva-avustajien koulutusta lisätään 800 uudella koulutettavalla ja tähän ehdotetaan yhteensä noin 8,5 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäyksestä 5,4 miljoonaa euroa osoitettaisiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) hankkimaan koulutukseen ja 3,1 miljoonaa euroa työvoimakoulutuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi EU/ETA-maiden ulkopuolella sosiaali- ja terveysalan koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien ammatinharjoittamisoikeuteen liittyvän pätevöitymiskoulutuksen kehittämisen käynnistämiseen ehdotetaan 0,5 miljoonaa euroa. Ukrainalaisille järjestettävään ammatilliseen koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen ehdotetaan 3 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Liikennehankkeisiin liittyvät ehdotukset

Perusväylänpitoon ehdotetaan korjausvelasta ja kustannusten noususta johtuen 31,4 miljoonaa euroa. Hallituskaudella päätettyjen liikenteen kehittämishankkeiden valtuuksiin ehdotetaan pääosin kustannusten noususta johtuen korotuksia yhteensä noin 85 miljoonalla eurolla 11 hankkeeseen, joista suurimpina Turun ratapihan kehittäminen (20,25 milj. euroa), Kuopion ratapihan parantaminen (12 milj. euroa), Hailuodon kiinteä yhteys (10 milj. euroa), Joensuun ratapihan parantaminen (9 milj. euroa) ja Laurila-Tornio-Haaparanta radan sähköistäminen (8 milj. euroa).

Hankkeen vt 5 Hurus-Hietanen valtuutta korotetaan 7 miljoonasta eurosta 12,3 miljoonaan euroon ja hankkeen vt 4 Äänekoski-Viitasaari tieosuuden kehittäminen valtuutta korotetaan 21,2 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon, sillä hankkeiden alkuperäiset kustannusarviot perustuivat vanhoihin suunnitelmiin. 

Inkoon meriväylän ja Etelä-Suomen talviväylän merimerkintöjen parantamiseen LNG-kuljetusten sujuvan ja turvallisen satamakäynnin turvaamiseen ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa.

Uutena tiehankkeena ehdotetaan vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 42,6 miljoonaa euroa. Hankkeelle haetaan myös EU:n sotilaallisen liikkuvuuden tukea. 

Suhangon kaivoksen tieyhteys -hankkeeseen ehdotetaan 3,2 miljoonan euron valtuutta, jolla valtio kattaa puolet hankkeen kustannuksista. Valtuus on ehdollinen kaivostoiminnan käynnistämiselle.

Pääomituksiin ja valtiontakauksiin liittyvät ehdotukset

Gasonia Oy:n pääomitukseen ehdotetaan 226 miljoonaa euroa yhtiön pankkilainan takaisinmaksun rahoittamiseksi.

Gasgrid Finland Oy:n pääomitukseen ehdotetaan 105 miljoonaa euroa terminaaliyhtiön käyttöpääoman sekä infrastruktuurikohteiden rahoittamiseen.

Valtiotakuu, 400 miljoonaa euroa Suomen Pankille Kansainvälisen valuuttarahaston Poverty Reduction and Growth Trust (PRGT) -rahaston hyväksi myönnettävän lainan vakuudeksi mahdollisten tappioiden varalta.

Muita lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia

• Poliisin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa mm. ICT- modernisointiohjelmaan ja toimitilojen turvallisuusratkaisujen vahvistamiseen.
• Pelastustoimen toimintamenoihin ehdotetaan 0,9 miljoonaa euroa pelastajakoulutettavien määrän lisäykseen liittyen muun muassa sammutusautojen hankintaan sekä toimitilamuutosten hankesuunnitteluun.
• SYKEn konesalin siirtoon Valtorin tietoturvalliseen konesaliin ehdotetaan 220 000 euroa. SYKEn tietojärjestelmiä käytetään myös kriittisissä yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisissa vesitilanteen hallintatehtävissä (mm. tulvariskit ja patoturvallisuus).
• Rahoitusvakausviraston toimintamenoihin ehdotetaan noin 7 miljoonan euron lisäystä huoltovarmuustilijärjestelmään.
• Huoltovarmuuskeskuksen Fingrid Oy:n osakkeiden omistuksesta vuodelta 2021 maksettujen osinkojen tuloutuksesta valtion talousarvioon luovutaan. Menettely vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen kassalikviditeettiä ja parantaa mahdollisuuksia reagoida tuleviin uhkiin ja kriiseihin.
• Ylimääräisen lapsilisän maksamiseen ehdotetaan 112 miljoonaa euroa.
• Valtion velanhoitomenoihin ehdotetaan 109 miljoonaa euroa yleisen korkotason nousun vuoksi. Tämän seurauksena kuluvalle vuodelle budjetoidut korkomenot nousisivat yhteensä 783 miljoonaan euroon.
• Lisäksi useita määräraha-arvioita tarkistetaan. Muun muassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton menoja ehdotetaan alennettavan merkittävästi, samoin työttömyyssidonnaisia menoja.

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Varsinaisten tulojen 322 miljoonan euron lisäys ja määrärahojen 66 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2022 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 256 miljoonalla eurolla.

Valtion budjetoiduksi nettolainanotoksi vuonna 2022 arvioidaan noin 18,6 miljardia euroa, mikä sisältää vuoden kolmannessa lisätalousarviossa päätetyn 10 miljardin euron varautumisen sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhtiöille myönnettäviin lainoihin ja takauksiin.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Ilkka Kaukoranta, p. 0295 160 449, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joel Kuuva, p. 0295 530 458