Hallitus sopi vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä

Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä vauhditetaan kasvua, aikaistetaan investointeja sekä vastataan koronaviruksen aiheuttamiin menotarpeisiin ja lievennetään koronan aiheuttamia haittoja yrityksille sekä lapsille ja nuorille. Lisätalousarvio laittaa liikkeelle EU:n elpymisvälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit.

Kokonaisuudessaan lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 2,2 miljardin euron määrärahalisäyksiä. Merkittävä osa tästä aiheutuu takaus- ja pääomittamistarpeista.

Hallitus käsitteli lisätalousarviota neuvottelussa maanantaina 24. toukokuuta, ja se annetaan eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta.     

Investointien rahoitusta aikaistetaan

Lisätalousarviossa aikaistetaan vuodelle 2021 eräitä hallituksen jo aiemmin päättämiä investointeja.

Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalusten hankintaan ehdotetaan 120 miljoonaa euroa ulkovartiolaivojen hankintaa varten.  

Suomen Malminjalostus Oy:n omistajaohjaus siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöltä valtioneuvoston kanslialle 1.6. alkaen. Siirtoon liittyen valtioneuvoston kanslialle siirretään ja uudelleenbudjetoidaan yhteensä 420 miljoonaa euroa työ- ja elinkeinoministeriöltä. 

Sote-uudistukseen liittyviin ICT-muutoskustannuksiin ehdotetaan 50 miljoonaa euroa jo vuodelle 2021. 

Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja korjaushankkeen loppukustannuksiin ehdotetaan lisäystä 37,9 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 337 miljoonaa euroa, josta valtio ja Helsingin kaupunki kustantavat yhtä suuret osuudet. 

Lisätalousarviossa varaudutaan myös maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan Euroopan unionin rahoittama.

Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan 23,15 miljoonaa euroa. Lisäksi julkisen liikenteen ostoihin ehdotetaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä 22,8 miljoonaa euroa sekä henkilöjunaliikenteen ostoihin 11 miljoonaa euroa koronatilanteen pitkittymisen vuoksi. 

Uusien liikennehankkeiden eli Digiradan, Laurila–Tornio–Haaparanta-yhteysvälin sähköistyksen sekä maantien 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimiselle ehdotetaan yhteensä 268 miljoonan euron valtuutta, minkä lisäksi Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamisen valtuutta ehdotetaan korotettavan 33,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta aikaistetaan 50 miljoonalla eurolla vuodelta 2022 kuluvalle vuodelle.  

Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja eritystakuutoiminnan pääomittamiseksi. 

Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittamiseksi ehdotetaan 257 miljoonaa euroa. Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi Suomen Kaasuverkko Oy:n pankkilainojen takaisinmaksun rahoittamiseksi. 

Yhden uuden yöjunarungon vaunukaluston hankintaan varataan 40 miljoonan euron valtuus ja akkuarvoketjun valtuutta lisätään 40 miljoonalla eurolla. Terveysalan kasvustrategian toimeenpanoon ja rokote-ekosysteemin tukemisen valtuuteen kohdistetaan 6 miljoonan euron lisäys.

Talven 2019–2020 lumiolosuhteiden aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen varataan 6 miljoonaa euroa. Elinkeinokalatalouden elpymisen nopeuttamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi aiemmin koronatoimiin osoitettujen määrärahojen käyttöä laajennetaan.

Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkoon ajalle 1.7.–30.9. ehdotetaan 48 miljoonaa euroa ja lisäksi työttömyysturvan suojaosan korotuksen *) jatkoon samalle ajanjaksolle ehdotetaan 13 miljoonaa euroa.

Tuloarvion muutos 

Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 185 miljoonalla eurolla. Verotulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 235 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota heikentää erityisesti ansio- ja pääomatuloveroennusteen alentuminen 87 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääasiassa lähdeveroennusteen päivittämisestä. Perintö- ja lahjaverotuloennustetta on puolestaan alennettu kertymätietojen perusteella. Myös arvonlisäverotuloennuste on 41 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua heikompi. 

Huojennetun maksujärjestelyn jatkaminen vuonna 2021 alentaa ansio- ja pääomaverotuloennustetta 20 miljoonalla eurolla sekä yhteisöverotuloennustetta 5 miljoonalla eurolla. Vastaavasti energiaverotuloennustetta on nostettu 3 miljoonalla eurolla johtuen lämpöpumppujen edullisempaan sähköveroluokkaan siirtämisen viivästymisestä.

Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 50 miljoonalla eurolla. Merkittävin tekijä ehdotuksen taustalla on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020 liittyvä 50 miljoonan euron Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahaston elpymisvälineen lisärahoitus, joka on kokonaan EU-rahoitteinen. 

Panostukset lasten ja nuorten tukemiseksi sekä oppimisvajeen paikkaamiseksi

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 111 miljoonan euron kokonaisuutta lapsille ja nuorille koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. 

Esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa sekä vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen koulutukseen kumpaankin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi korkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä. 

Päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 23 miljoonaa euroa ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen 16 miljoonaa euroa. Myös poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan kokonaisuuteen ehdotetaan 3 miljoonaa euroa. 

Koronaviruksesta aiheutuvia menolisäyksiä lähes 600 miljoonaa 

Lisätalousarviossa on noin 590 miljoonaa suoraan koronaviruksesta aiheutuvia menolisäyksiä. Covid-19-rokotteiden hankintaa varten ehdotetaan yhteensä 233,5 miljoonan euron lisäystä, mikä johtuu pääasiassa Euroopan unionin vuoden 2022 rokotteiden yhteishankintaan osallistumisesta sekä erinäiset virusmuunnokset huomioon ottavien rokote-erien hankinnasta. 

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 10 miljoonan euron lisäystä muun muassa testauskapasiteetin ylläpitoon ja uusien viruskantojen sekvensointiin sekä 1 miljoonaa perustoiminnan vahvistamiseen. 

Muita koronaviruksesta suoraan aiheutuvia menoja ovat muun muassa kuntavaalien siirtämisen kustannukset, sisärajavalvonnan kustannukset, lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tuki, henkilöjunaliikenteen ostot ja julkisen liikenteen ostot. 

Yritysten kustannustuen IV hakukierroksen määrärahatarpeisiin ehdotetaan 200 miljoonaa euroa. Yrittäjien työmarkkinatukioikeutta ja työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan 1.7.–30.9.

Elinkeinopoliittisia ja kasvua vauhdittavia toimia

Lisätalousarviossa ehdotetaan useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on koronasta yrityksille aiheutuvien haittojen lievittäminen. Näiden kokonaissumma on noin 1 miljardi. Lisäksi huojennetun maksujärjestelyn jatko vuonna 2021 vähentää valtion verotuloja noin 249 miljoonalla eurolla. 

Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoiminnan pääomittamiseksi.

Turvealan murrokseen vastaaminen

Turveyrittäjien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 60 miljoonaa euroa, jolla tuetaan turvealasta luopuvia yrittäjiä sekä oikeudenmukaista siirtymää. Tukea kohdennetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla muun muassa turveyritysten koneiden ja laitteiden romuttamista koskevaan avustusjärjestelmään, yritysten kehittämispalveluihin ja -avustuksiin sekä uudelleentyöllistymisen ja kouluttautumisen tukeen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tukea kohdennetaan turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä koskevaan selvitykseen ja metsitystukeen. 

Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpano käynnistyy

Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä käynnistetään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit. Määrärahalisäyksiä ehdotetaan 117 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Valtuudet lisäävät määrärahoja 121 miljoonaa euroa vuoden 2021 jälkeen. Toimenpiteet vauhdittavat tutkimusta, työllisyyttä, hoitovelan purkamista sekä vihreää siirtymää.  

Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi ehdotetaan yhteensä noin 238 miljoonan euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä), josta vuodelle 2021 kohdistuvat määrärahalisäykset olisivat noin 117 miljoonaa euroa. Valtuuksia ja määrärahaa saa käyttää vasta sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös on tullut voimaan.

EU-rahoitus tuloutuu Suomen talousarvioon sitä mukaan kuin uudistukset toteutuvat. Rahoituksesta 13 prosenttia saadaan kuitenkin ennakkomaksuna. Lisätalousarvion investoinnit vastaavat tätä osuutta.

Rahoitus jakautuu neljään pilariin:

• vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (pilari 1)
• digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta (pilari 2)
• työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi (pilari 3) 
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen (pilari 4). 

Vihreän siirtymän (pilari1) investointeja käynnistetään 48,5 miljoonalla eurolla, joista vuoden 2021 määrärahojen osuus on 31,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta osoitetaan keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, öljylämmitysjärjestelmien vaihtamiseen sekä latausinfrastruktuurin edistämiseen.  

Digitalisaation ja datatalouden edistämiseen (pilari 2) ehdotetaan yhteensä 9,5 miljoonaa euroa rahanpesun estämiseen, yritysten digitalouteen sekä huoneistotietojärjestelmän kehittämiseen, digiratakehitystyön aloittamiseen sekä kyberturvallisuuteen.

Työllisyyttä ja osaamista edistäviin uudistuksiin (pilari 3) ehdotetaan yhteensä 134,9 miljoonaa euroa, josta vuoden 2021 määrärahavaikutus on 30,9 miljoonaa euroa. Mittavimmat määrärahat kohdistuvat Suomen Akatemialle (45 miljoonan euron valtuudet) kansallisiin infrastruktuureihin sekä vihreää siirtymää tukevaan avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Rahoituksella aloitetaan myös jatkuvan oppimisen uudistukset sekä nuoria tukevien ohjaamojen monialaisuuden vahvistaminen. 

Elinkeinojen uudistumista vauhdittavat Business Finlandin myöntämisvaltuudet avainaloille, veturihankkeisiin ja innovatiivisille kasvuyrityksille (62 miljoonaa euroa). Koronakriisistä kärsineitä aloja auttavat luovien alojen rakennetuki sekä kestävän matkailun tuki. 

Sote-kokonaisuudessa (pilari 4) edistetään hoitotakuuta, digitalisaatiota sekä palvelu- ja hoitovelan purkua yhteensä 45 miljoonalla eurolla vuodelle 2021. 

Lisätalousarviossa varaudutaan myös maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan Euroopan unionin rahoittama.

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Määrärahojen lisäys vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on noin 2,2 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 185 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tämän vuoden osalta noin 2,4 miljardilla eurolla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 14,4 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan noin 139,3 miljardia euroa vuoden 2021 lopussa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Vuoden 2021 talousarvioesityksen yhteydessä syksyllä 2020 hallitus linjasi koronavirusepidemiasta johtuen, että tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan ylimääräinen 500 miljoonan euron kehysvaraus käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Koronavirustilanteen jatkuminen vaikeana ja muun muassa siihen liittyneet rajoitus- ja tukitoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa edellä mainittu kehysvaraus on osoittautunut liian pieneksi. Näin ollen kehysvarausta korotetaan 1 350 miljoonalla eurolla yhteensä 1 850 miljoonan euron tasolle. Tästä 1 350 miljoonan euron korotuksesta 650 miljoonaa euroa on varattu siirtoon valtiontakuurahastolle Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten eikä se ole käytettävissä muihin menoihin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta klo 10 alkavassa valtioneuvoston yleisistunnossa, jonka jälkeen se on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998 ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Tuomas Vanhanen, p. 0295 530 417

*) korjaus 26.5.2021 (lihavoituna)