Kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista

Pääministeri Juha Sipilä kutsui marraskuussa eduskuntapuolueet Kesärantaan pyöreän pöydän keskusteluihin ilmastopolitiikasta. Tapaamisessa sovittiin, että puolueet valmistelevat yhdessä ilmastolinjauksen. Asiaa on valmisteltu puolueiden kesken asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla. Torstaina 20. joulukuuta kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti työryhmän valmistelun pohjalta yhteisistä ilmastopoliittisista linjauksista. Mukana ovat Keskusta, Kokoomus, SDP, Sininen tulevaisuus, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit.

Kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen linjaus ilmastopolitiikan tavoitteista

Pariisin ilmastosopimus solmittiin vuonna 2015 ja ratifioitiin vuotta myöhemmin. Sen toimeenpano alkaa vuonna 2020. Sopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu rajataan alle kahteen asteeseen, pyrkien rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen. Tämä edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen tasapainoa maailmanlaajuisesti vuosisadan puolivälissä.

Pariisin sopimuksen syntyessä osapuolimaiden antamien lupausten toteutuminen johtaisi tieteellisten arvioiden mukaan kuitenkin noin kolmen asteen lämpenemiseen. Kaikkien osapuolten on siis tuntuvasti tiukennettava ilmastotoimiaan, jotta sopimuksen tavoite saavutetaan. Jo nyt maapallon keskilämpötila on noussut asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuun raportissa kuvattiin eroja 1,5 ja 2 asteen lämpenemisen välillä. Tiivistäen voidaan todeta, että elämän perusedellytykset kuten puhdas vesi ja ruoka katoavat sadoilta miljoonilta ihmisiltä. Tämä puolestaan johtaisi konflikteihin ja pakolaisuuteen. Kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteiden toteutuminen on liki mahdotonta, jos lämpenemistä ei kyetä rajoittamaan 1,5 asteeseen.

Aikaa globaalien päästöjen kääntämiseen pysyvästi laskuun ei ole monta vuotta. Muutaman vuoden tasaantumisen jälkeen viime vuonna globaalit päästöt kasvoivat jälleen. Kaikkien maiden on tehtävä suurempia ja nopeampia päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

EU ja Suomi ovat sitoutuneet Pariisin sopimukseen. Vuonna 2014 EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Päästövähennysten toimeenpanosäädöksiä neuvoteltaessa kunnianhimoa on nostettu siten, että Euroopan komission arvion mukaan unionin saavuttaa nyt päätetyin toimin n 45 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n raportin jälkeen EU on jo ilmoittanut valmiudestaan päivittää oma sitoumuksemme vuonna 2020.

Päästötavoitteiden toteuttamisessa on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ettei joidenkin väestöryhmien maksutaakka nouse kohtuuttomasti toisiin nähden. Esimerkiksi verotukseen liittyvien ratkaisujen tulee olla sosiaalisesti kestäviä.

Eduskuntapuolueiden yhteiset ilmastolinjaukset

Ilmastopolitiikan kunnianhimo EU:ssa

1. Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.

2. Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoliväliin mennessä edellyttää 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista   vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

3. EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Koko maailman kulkiessa kohti vähähiilisyyttä myös kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tukee eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Päästökaupan kehittäminen EU:ssa

4. EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsenmaissa. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

5. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia on vähennettävä vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia on mitätöitävä ja päästökauppaa on laajennettava kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. Lisäksi laajennetaan lentoliikenteen päästökaupan kattavuutta.

Kansallisia linjauksia ilmastopolitiikan vahvistamiseksi

6.  Tiukennamme Suomen ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta. Saavutamme Suomessa 2040-luvulla tilanteen, jossa kasvihuonekaasupäästömme ovat selvästi negatiiviset, eli poistamme nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotamme.  

7. Valmistelemme kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin nielupolitiikan. Kasvatamme Suomen hiilinieluja pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.

8. Suomessa sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

9. Kestävän kehityksen budjetointia tehostamme ottamalla ilmastokestävyysarvioinnin osaksi valtiontalouden suunnittelua.

10. Edistämme vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä.

11. T&K&I -rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan on lisättävä niin EU:ssa kuin Suomessa. Tehostamme ilmastoratkaisujemme vientiä.

12. Lisäämme ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen.

13. Edistämme kiertotaloutta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa mm. kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää.

Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja Eeva Kärkkäinen, p. 040 149 2201 ja ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, p. p. 040 535 8622