Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Pääministerin ilmoitus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta

Valtioneuvoston viestintäosasto 9.9.2020 14.16
Pääministerin ilmoitus
Kuva: Hanne Salonen / eduskunta

Pääministeri Sanna Marin antoi keskiviikkona 9. syyskuuta eduskunnalle pääministerin ilmoituksen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta. Eurooppa-neuvosto sopi heinäkuussa ylimääräisessä kokouksessaan EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021-2027 sekä koronaviruspandemiaan liittyvästä EU:n elpymispaketista.

Pääministeri Sanna Marinin ilmoitus eduskunnan täysistunnossa 9.9.2020. Ilmoitus muutosvarauksin:

Arvoisa puhemies, arvoisat kansanedustajat,

EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä päästiin sopuun heinäkuussa yli kahden vuoden tiiviiden neuvottelujen jälkeen. Kokonaisuuden neuvottelu alkoi jo pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana ja saatiin päätökseen puoli vuotta ennen uuden rahoituskehyskauden alkua. Prosessi on ollut pitkä ja monivaiheinen. Suomella on ollut merkittävä rooli neuvottelutuloksen aikaansaamisessa, sillä esittelimme jäsenmaille luvut sisältävän neuvottelulaatikon omalla puheenjohtajakaudellamme. Lopullinen neuvottelutulos rahoituskehyksestä on lähellä Suomen joulukuussa esittelemää neuvottelulaatikkoa.

Neuvottelujen aikana Suomi on edistänyt sekä kansallisia tavoitteitaan jäsenmaana, että toiminut kokoavassa ja neutraalissa roolissa puheenjohtajamaana. Tavoitteenamme on ollut moderni rahoituskehys, jolla vastataan uusiin tulevaisuuden haasteisiin ja samalla mahdollistetaan unionin perinteisten politiikka-alueiden uudistaminen. Emme ole tavoitelleet rahoituskehyksen täysmullistusta, revoluutiota, vaan sen vakaata siirtymää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Oman ja merkittävän haasteensa neuvotteluihin on tuonut vallitseva pandemia ja keskustelu elpymisvälineestä rahoituskehyksen rinnalla. Neuvotteluja on jouduttu tänä keväänä käymään ennen heinäkuun Eurooppa-neuvoston kokousta pitkälti videoyhteyden välityksellä. Lisäksi kahdenkeskisillä keskusteluilla päämiesten välillä on ollut suuri merkitys sovun löytymisessä. Myös omalta osaltani olen käynyt tiiviitä keskusteluja pääministerikollegojeni kanssa ratkaisun löytämiseksi.

On selvää, että vallitsevassa globaalissa kriisissä yksittäisten jäsenmaiden toimet eivät yksin riitä vaan tarvitsemme myös yhteisiä vastauksia pandemiasta seuranneisiin taloudellisiin ongelmiin. Olemme yhä vakavassa ja syvässä kriisissä. Komission ennusteen mukaan koko EU-alueen talous supistuu tänä vuonna 8,7 prosenttia. Monissa jäsenmaissa pudotus on vieläkin syvempi. Suomelle viennistä riippuvaisena maana koko Euroopan talousalueen elpyminen on kriittisen tärkeää. Elpymisvälineen kaltaiset järeät toimet ovat tarpeen.

Neuvottelut elpymisvälineestä nivoutuivat rahoituskehysneuvotteluihin ja nämä muodostivat yhden kokonaisuuden. Rahoituskehyksellä on oma strateginen roolinsa EU-politiikan toimeenpanossa seuraavan seitsemän vuoden aikana. Elpymisväline puolestaan on ainutkertainen ja käytöltään lyhytkestoinen kriisitoimi. On tärkeää, että EU osoitti toiminta- ja päätöksentekokykynsä poikkeuksellisen kriisin keskellä ja jäsenmaat saavuttivat heinäkuun Eurooppa-neuvostossa sovun kokonaisuudesta.

Sopu elpymispaketista näkyi myös rahoitusmarkkinoilla positiivisina korko-, osakemarkkina- ja valuuttakurssireaktioina. Jos sopua ei olisi saavutettu reaktiot olisivat voineet olla vakavat.
Sovun saavuttamisen merkitystä ei pidä vähätellä. Keskinäisriippuvuutemme on syvää, haluamme tai emme.

Arvoisa puhemies,

Suomen kannanmuodostus rahoituskehykseen ja elpymisvälineeseen tapahtui useissa valtioneuvoston eduskuntakirjelmissä, joihin eduskunnan suuri valiokunta muodosti muita valiokuntia kuultuaan eduskunnan kannan. Tämä toimi lähtökohtana Suomen toiminnalle neuvotteluissa. Edistimme eduskunnan ohjeellisen kannan mukaisesti Suomen asettamia tavoitteita ja reunaehtoja, joiden puitteissa meidän oli mahdollista hyväksyä kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä edellyttämä kompromissi.

Keskeisenä tavoitteenamme oli rajata elpymisvälineen avustusmuotoista tukea ja tasapainottaa avustusten ja lainan suhdetta komission esitykseen nähden. Tavoitteenamme oli myös rajata jäsenvaltion suoraa tai epäsuoraa vastuuta niin, että kokonaisvastuun määrä on ennalta tiedossa ja sen koko hallittavissa. Keskiössä oli eduskunnan budjettisuvereniteetin varmistaminen. Valtiosäännön kannalta olennaista oli rajata valtion vastuuta unionin lainanotosta ja tarkentaa jäsenvaltion toissijaisen ja väistyvän vastuun luonnetta ja jakoperustetta säädösperusteisesti ja tarkkarajaisesti.

Näissä tavoitteissa onnistuimme.

Elpymisvälineen osalta saimme laskettua avustusmuotoisen tuen määrää 110 miljardia euroa. Lainan ja avustusten suhde on näin huomattavasti tasapainoisempi kuin komission esityksessä, jossa kaksi kolmasosaa olisi muodostunut avustuksista. Onnistuimme siis laskemaan avustusten määrän 500 miljardista 390 miljardiin ja samalla vähentämään Suomen maksuosuutta lähes kahdella miljardilla eurolla komission alkuperäiseen esitykseen nähden.
Suomi pyrki myös aktiivisesti varmistamaan, että elpymisväline on EU:n perussopimusten mukainen. Suomen pyynnöstä neuvoston eli jäsenmaiden oikeuspalvelu arvioi huolellisesti kokonaisuuden ja katsoi sen perussopimusten mukaiseksi. Lopullisen kannan asiaan muodostaa EU-tuomioistuin.

Arvoisa puhemies,

Kansallista budjettisuvereniteettiamme arvioitaessa oleellisin kysymys on vastuiden määrä ja tarkkarajaisuus, johon myös valtioneuvosto koko neuvotteluprosessin ajan kiinnitti erityistä huomiota ja toimi aloitteellisesti ja määrätietoisesti asian varmistamiseksi.

Saavutettu neuvottelutulos oli vastuiden tarkkarajaisuuden ja määrän osalta hyvä. Suomen tavoitteiden mukaisesti elpymisvälineen jäsenmaakohtaisia enimmäisvastuita rajattiin huomattavasti. Vuosittaiset jäsenmaakohtaiset enimmäisvastuut rajattiin jäsenmaan kaksinkertaiseen BKTL-pohjaiseen maksuosuuteen. Tämä on uusi ja selkeä kirjaus vuosittaisten enimmäisvastuiden rajaamiseksi. 

Emme ole luomassa unionille uutta toimivaltaa, vaan elpymisväline on poikkeuksellinen ja kertaluonteinen toimi, joka toteutetaan EU:n perussopimus-, lainsäädäntö ja toimielinkehikon sisällä, toimielinten välistä tasapainoa horjuttamatta. Kun varat jaetaan EU-ohjelmien kautta, toteutuu varojen käytössä niin ehdollisuus kuin jälkikäteinen valvontakin.

Osana lopullista neuvotteluratkaisua jäsenmaakohtaista varojen käyttöä määrittelevien elpymissuunnitelmien roolia vahvistettiin ja niiden hyväksymisestä päättäminen siirrettiin neuvostolle. Näin myös tosiasiallisesti vahvistettiin eduskunnan roolia. Neuvotteluissa sovittiin myös hätäjarrumekanismista, jonka johdosta elpymisvarojen maksu jäsenmaalle voidaan keskeyttää, mikäli se ei noudata maakohtaista elpymissuunnitelmaansa. Asia voidaan nostaa Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi yhdenkin jäsenmaan vaatimuksesta.

Arvoisa puhemies,

Suomen arvioidut saannot elpymisvälineestä ovat noin 3,2 miljardia euroa. Tulemme laatimaan oman elpymissuunnitelmamme, jolla elvytämme talouttamme vakavan kriisin keskellä. Elpymisvälineen rahoituksella meidän on mahdollista tukea ja vauhdittaa teollisuutemme uudistumista sekä yhteiskuntamme digitalisoitumista ja siirtymää vähähiiliseen talouteen. Samalla vastaamme kriisin aiheuttamiin laajoihin sosiaalisiin vaikutuksiin.

Elpymissuunnitelmamme nojaa taloudellisen ohjausjakson puitteissa annettuihin maakohtaisiin suosituksiin ja sen laatimisen yhteydessä on tarkoitus käydä avointa vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kuten yritysten, alueiden, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Valtioneuvosto tulee antamaan kansallisesta elpymissuunnitelmasta selonteon eduskunnalle syysistuntokaudella.

Arvoisa puhemies,

Monivuotisen rahoituskehyksen koko säilyi maltillisena, 1099 miljardissa eurossa. Maltillinen kokonaistaso oli Suomen keskeisiä tavoitteita. Rahoituskehyksen sisällä painopistettä kuitenkin siirrettiin ja tulevalla kehyskaudella uusiin prioriteetteihin suunnataan valtaosa kokonaisrahoituksesta. 

Yhtenä kansallisena tavoitteenamme neuvotteluissa oli turvata Suomen saannot rahoituskehyksen sisällä muun muassa maaseudun kehittämisrahoituksen osalta. Osana kokonaisuutta saimme neuvoteltua 400 miljoonan euron kansallisen erityisrahoituksen, niin sanotun kansallisen kuoren, maaseudun kehittämiseen eli jopa kasvatimme Suomen saantoja tilanteessa, jossa rahoitusta muutoin leikattiin. Tätä voidaan pitää merkittävänä onnistumisena.

Saimme myös ensimmäistä kertaa neuvoteltua 100 miljoonan euron kansallisen kuoren Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityistukeen.

Muita Suomelle tärkeitä ohjelmia, kuten Horisontti Eurooppaa, Erasmusta sekä sisäasioiden eri rahastoja kasvatetaan selvästi tulevalla kehyskaudella nykykauteen verrattuna.

Heinäkuun neuvotteluissa oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä. Tämä oli Suomelle tärkeää ja nyt teemme työtä mahdollisimman vahvan mekanismin luomiseksi käytännössä.

Myös ilmastoehdollisuus toteutui vahvana, kun noin kolmasosa kaikesta rahoituksesta on käytettävä ilmastotoimiin. Tämä lähettää vahvan viestin EU:sta vastuullisena ilmastotoimijana niin kansalaisille kuin EU:n ulkopuolellekin. On myös Suomen etu, että kaikki EU-maat kohdistavat elvytyksessä vähintään kolmasosan rahoituksesta ilmastotoimiin. Tällöin elvytys vauhdittaa siirtymää hiilineutraaliin Eurooppaan ja tukee myös EU:n 2030 ilmastotavoitteen korottamista.

Arvoisa puhemies,

Julkisessa keskustelussa on myös pohdittu, olisimmeko voineet saavuttaa Suomelle edullisemman neuvottelutuloksen jollakin toisella taktiikalla. Koko neuvotteluprosessin ajan, jo ennen omaa pääministerikauttani, olemme olleet rakentava neuvottelukumppani, mutta tuoneet punnitut prioriteettimme vahvasti esiin. Viimevaiheen neuvotteluissa olimme aktiivisesti mukana ja teimme konkreettisia ehdotuksia, joilla päästiin eteenpäin.

Näissä neuvotteluissa teimme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa ja onnistuimme näin pienentämään avustusten osuutta elpymisvälineessä merkittävästi ja muuttamaan lainojen ja avustusten suhdetta tasapainoisemmaksi komission esitykseen nähden.

Kaikessa intressimme eivät kuitenkaan olleet yhteneväiset. Suomi ei ole aiemmin hakenut neuvotteluissa kuten ei tälläkään kertaa jäsenmaksupalautuksia, koska olemme hyötyneet enemmän kansallisesta kuoresta. Myös nyt saimme neuvoteltua merkittävän 500 miljoonan euron kuoren. Samaan tasoon emme olisi yltäneet jäsenmaksupalautuksissa. Suomi on myös tulevalla rahoituskehyskaudella yksi pienimmistä nettomaksajista ja paljon pienempi maksaja kuin yksikään maksukorjauksia vastaanottavista maista. Neuvottelutulosta voidaan tästäkin näkökulmasta pitää tavoitteidemme mukaisena.

Arvoisa puhemies,

Neuvoston ja Euroopan parlamentin on vielä viimeisteltävä elpymisvälinettä koskevat säädösehdotukset. Eduskunta on käsitellyt ja tulee käsittelemään monivuotista rahoituskehystä ja elpymisvälinettä. Tuomme kokonaisuuteen sisältyviä sektorikohtaisia asetuksia U-jatkokirjeiden muodossa eduskunnalle syksyn aikana tarvittaessa. Pääasiallinen käsittely tapahtuu omien varojen päätöksen ratifioinnin kautta, josta hallitus tuo eduskunnalle esityksen loppusyksystä. Asetus tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi viivyttelemättä ja välittömästi, kun yksityiskohtaiset neuvottelut Brysselissä on saatu päätökseen. Aikataulu johtuu siis EU-tason neuvotteluista, ei valtioneuvostosta. Omien varojen päätös käsitellään eduskunnan isossa salissa ja jokaisella kansanedustajalla on mahdollisuus muodostaa kantansa ja äänestää asiassa. 

Arvoisa puhemies,

On selvää, että 27 jäsenmaan neuvotteluissa yksikään maa ei voi sanella lopputulosta eikä saa kaikkea tavoittelemaansa. Kokonaisuus on aina kompromissi. Silti Suomi onnistui hyvin ja saavutimme merkittävän osan tavoitteistamme eduskunnan ohjeistuksen mukaisesti. Tuimme sopua, sillä Suomen talous on vahvasti kytköksissä Euroopan talouden elpymiseen. Työ kansallisen elpymissuunnitelman laatimiseksi on jo käynnistynyt ja on tärkeää, että löydämme aidosti vaikuttavia toimia, joilla vahvistamme Suomen taloutta, kilpailukykyä ja resilienssiä kriisin keskellä.

Sivun alkuun