Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimusryhmä suosittelee kaivosveron veropohjaksi voittoja
Tutkimuksen mukaan tehokkain tapa toteuttaa erillinen kaivosvero olisi verottaa kaivostoiminnan voittoja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja KPMG:n tutkimuksen tavoitteena oli löytää veroinstrumentti, joka takaisi yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaivosveroa tarkasteltiin taloustieteen, vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn näkökulmasta.
Voittoja verottamalla korvaus luonnonvarojen käytöstä
Tutkimusryhmä vertaili eri veromallien etuja ja haittoja taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden ja simulointimallin avulla. Vertailun perusteella kaivosyhtiöiden voittoja verottavat rentti- ja voittoverot mahdollistavat verotuoton keräämisen tehokkaasti vääristämättä yritysten taloudellista toimintaa.
”Rentti- ja voittoveroilla on vähäinen vaikutus yritysten investointeihin, louhintaan ja toiminnan jatkamiseen. Rojaltit muuttaisivat kaivoksen toiminnan useammin kannattamattomaksi. Voittojen verottaminen on talouden kannalta parempi vaihtoehto”, toteaa johtava tutkija Seppo Kari (VATT).
Voittoverojen tuotto on heikosti ennakoitavissa. Ongelmaa voidaan lieventää yhdistämistä voittovero mineraalin arvoon pohjautuva rojaltiin, joka tuottaisi verotuloja tasaisemmin kaivostoiminnan alkuvaiheesta asti.
Kuntien verotusoikeus ei saa tutkijoilta kannatusta. Suomen valtion-osuusjärjestelmään sisältyvän verotulojen tasausjärjestelmän vuoksi verotulojen ohjaaminen kaivoskunnille hyödyttäisi niitä vain marginaalisesti.
Muut kaivostoiminnan ohjauskeinot
Tutkimuksen lähtökohtana on, että kaivosveron tarkoitus on tuottaa yhteiskunnalle korvaus uusiutumattoman luonnonvaran hyödyntämisestä. Ympäristöhaittojen vähentäminen tulisi toteuttaa kaivosveron sijasta muilla ympäristöpolitiikan instrumenteilla, kuten toimivalla ympäristösääntelyllä ja valvonnalla. Samoin kaivostoiminnan sähköveroluokan nosto ei ole vaihtoehto erilliselle kaivosverolle vaan erikseen harkittava toimenpide.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja:
Johtava tutkija KTT Seppo Kari, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. +358 295 519 419, [email protected]
Erikoistutkija FT Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 268 [email protected]
OTT Kristiina Äimä, KPMG Oy Ab, p. +358 40 839 91 42, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.