Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa: Ratkaisuja työn murroksessa
Tulevaisuusselonteko on keskustelunavaus ratkaisujen löytämiseksi työn murroksen haasteisiin.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa on annettu 11.10.2018 eduskunnalle. Kaksiosaisessa tulevaisuusselonteossa käydään läpi, kuinka työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat, mikä edellyttää muutoksia esimerkiksi lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa.
Työn muutos aiheuttaa jännitteitä työn organisoimisen, työn sisältöjen, vaaditun osaamisen, toimeentulon ja työn merkityksen suhteen. Nämä jännitteet on mahdollista ratkaista keskustelemalla yhdessä siitä, minkälaisia työn tulevaisuuksia haluamme tavoitella ja tekemällä pitkän aikajänteen politiikkatoimia niihin pääsemiseksi.
Nämä kysymykset ja niiden ratkaisuvaihtoehdot ovat pääosin tulevien hallitusten pohdittavana ja ratkaistavana. Selonteko on osa pitkän aikavälin päätöksentekoa ja valmistelua, jossa keskustelu työn tulevaisuudesta ja murroksesta jatkuu. Tavoitteena on, että koko yhteiskuntaan vaikuttavan ilmiön ratkaisuja voidaan toteuttaa pitkällä aikajänteellä yli vaalikausien.
Selonteossa esitetään visio, jossa työn tulevaisuudesta yrittäjänä työskentelevällä, vuokratyöntekijällä ja alustatyöntekijällä on kokemus vastaavasta reilusta ja kattavasta sosiaaliturvasta ja yhteiskunnallisesta suojelusta kuin palkkatyöntekijällä. Ihmisten työ- ja toimintakyvystä huolehditaan riippumatta työsuhteen muodosta. Tekoäly ja robotiikka luovat uudenlaisia lähtökohtia ihmisten taitojen täydentämiseen ja Suomeen syntyy kaikki väestöryhmät kattava ja laadukas elinikäisen oppimisen järjestelmä, joka tunnetaan kansainvälisesti samanlaisena menestystarinana kuin suomalainen peruskoulu. Jokaisella on mahdollisuus samaan aikaan hankkia riittävä toimeentulo, kehittyä ja kokea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti eri ryhmien välisiä sosiaalisia eroja tasoitetaan. Työtä arvostetaan sen monipuolisen yhteiskunnallisen arvontuotannon kautta.
Ratkaisuissa korostuu jatkuva oppiminen ja toimeentulon murrokseen vastaaminen. Työn murros on myös globaali kysymys, jonka ytimessä on muuttoliike ja työperusteinen maahanmuutto. Työn muutos aiheuttaa jännitteitä työn organisoimisen, työn sisältöjen, vaaditun osaamisen, toimeentulon ja työn merkityksen suhteen. Nämä jännitteet on mahdollista ratkaista keskustelemalla yhdessä siitä, minkälaisia työn tulevaisuuksia haluamme tavoitella ja tekemällä pitkän aikajänteen politiikkatoimia niihin pääsemiseksi. Tämän keskustelun virittämisestä vastuu on päätöksentekijöillä.
Tulevaisuusselonteko on keskustelunavaus tuleville vuosille
Selonteon valmistelu on toteutettu valtioneuvoston kansliassa, esitetyt kysymykset ja ratkaisuvaihtoehdot ovat syntyneet tutkimusten (Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta ja Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta), asiantuntijanäkemysten ja avointen keskustelujen kautta. Valtioneuvoston ennakointityön halutaan rakentuvan kohti mallia, jossa ennakointi ja tulevaisuussuuntautunut ajattelu ovat osana virkamiesten ja päätöksentekijöiden jokapäiväistä työtä. Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa tarkasteli työn murrosta ja sen yhteiskunnalle esittämiä haasteita. Tulevaisuusselonteon toisessa osassa keskustelu työn tulevaisuudesta ja murroksesta syvenee ratkaisuehdotusten kautta.
Tulevaisuusselonteon verkkosivut
Lisätietoja: valtiosihteeri Paula Lehtomäki, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 280, [email protected] ja erityisasiantuntija Kaisa Oksanen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 430, [email protected]