Vastaus välikysymykseen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa

Pääministeri Sanna Marin antoi eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa keskiviikkona 9.11.2022. Vastaus muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Suomi on eduskunnan päätöksellä sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen osana YK:n biodiversiteettisopimusta. 

Tätä tavoitetta on tärkeää edistää paitsi kansallisesti, myös EU-tasolla. Valtioneuvoston EU-selonteon mukaisesti tavoitteenamme on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Euroopan unioni.

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan heikkenevän kehityssuunnan kääntämiseksi on välttämätöntä.

Samalla kun teemme työtä luontokadon pysäyttämiseksi EU-tasolla, on välttämätöntä huolehtia siitä, että päätökset ovat oikeudenmukaisia, toimivallan jakoa kunnioittavia sekä Suomen ja suomalaisten edun mukaisia. Lisäksi EU-sääntelyn on aina huomioitava perusoikeudet, kuten omaisuuden suoja. Näin on myös ennallistamisasetuksen osalta.

Metsät ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden kannalta sekä toimivat ilmastonmuutosta hillitsevinä nieluina. Samalla metsillä on Suomelle erityisen keskeinen merkitys hyvinvoinnin, talouden ja työllisyyden kannalta. Suomi elää metsistä monella eri tavalla ja näin on oltava myös jatkossa. Siksi Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n metsiin liittyvien politiikkatoimien valmisteluun. 

Ennallistamisasetuksella on tärkeä tavoite, mutta ehdotus ei ole hyväksyttävissä ilman olennaisia muutoksia. Hyväksyttävän kokonaisratkaisun saavuttaminen edellyttää valtioneuvoston alustavan arvion mukaan kustannusten merkittävää alenemista ja jäsenvaltioiden liikkumavaran sekä keinovalikoiman joustavuuden turvaamista tai lisäämistä. Tarkemmat reunaehdot määrittelee eduskunta Suomen kannassa.

Ennakkovaikuttaminen on ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä niin virkamiestasolla kuin poliittisesti. Aktiivisen virkamiestyön lisäksi useat eri ministerit ovat esimerkiksi tavanneet komissaareja sekä Euroopan parlamentin jäseniä. Itse olen keskustellut ehdotuksesta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Lisäksi vaikuttamisessa on tehty tiivistä yhteistyötä saman mielisten jäsenmaiden kanssa. Vaikuttamistyötä yhteistyössä muiden jäsenmaiden kanssa on tärkeää koko ehdotuksen käsittelyn ajan.

Ennakkovaikuttamisessa valtioneuvosto on korostanut muun muassa kustannustehokkuutta, realistisia ja toteuttamiskelpoisia toimia sekä jäsenvaltioille jätettävää liikkumavaraa. Metsiä koskien viestimme on johdonmukaisesti se, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisen päätäntävallan piiriin. 

Lisäksi Suomi on pitänyt tärkeänä, että luonnon tilan parantamista koskevat toimet perustuvat ensisijaisesti maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suomella on myös vapaaehtoisten suojelu- ja ennallistamistoimien käyttämisestä hyviä ja rohkaisevia kokemuksia.

Aktiivisen vaikuttamisen kautta on onnistuttu painottamaan muun muassa vapaaehtoisten keinojen käyttöä ja saavutettu pelkästään Suomen käytettävissä olevia joustoja turvepeltojen ennallistamisvaatimuksiin huoltovarmuuden turvaamiseksi ruoantuotannossa. 

Arvoisa puhemies,

Ennallistamisasetuksen osalta Suomelle muodostuvat vuotuiset kustannukset olisivat komission arvion mukaan 931 miljoonaa euroa. EU-jäsenvaltioille arvioiduista kokonaiskustannuksista tämä olisi 12,6 prosenttia. Suomen maksuosuus EU:n budjettiin on nykyisin 1,77 prosenttia. Suomelle aiheutuisi asetuksesta kolmanneksi eniten kustannuksia Ranskan ja Espanjan jälkeen. Alustavan arvion mukaan puolet Suomelle kohdistuvista vuotuisista kustannuksista aiheutuisivat sisävesien ennallistamisesta, noin viidennes metsien ennallistamisesta ja noin kuudennes turvemaiden ennallistamisesta. 

Valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että Suomelle syntyviä kustannuksia pyritään alentamaan merkittävästi. Tämä on keskeinen neuvottelutavoite. Välttämätöntä on myös lisätä jäsenmaiden liikkumavaraa, sillä näin toimia voidaan toteuttaa kustannustehokkaimmalla tavalla. 

Komission esittämiin kustannusarvioihin liittyy myös merkittäviä epävarmuuksia.  Komission arvio perustuu esimerkiksi oletukseen, että kaikki tuntemattomassa tilassa olevat luontotyyppien esiintymät vaatisivat ennallistamista. Näin ei todennäköisesti Suomessa ole.

Osa asetuksen toimeenpanon kustannuksista perustuu olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon. Esimerkiksi sisävesien osalta luonnon tilan parantamisen kustannukset sisältyvät pääosin jo Suomen aikaisemmin hyväksymän vesipuitedirektiivin mukaisiin vesienhoitosuunnitelmiin.

Ehdotuksen suoria sekä välillisiä taloudellisia vaikutuksia tulee koko käsittelyn aikana yhä tarkentaa. Valtioneuvoston kannan mukaisesti kustannuksia on joka tapauksessa merkittävästi pienennettävä hyväksyttävän kokonaisratkaisun saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Perustuslain mukaan eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan. 

Valtioneuvoston eduskunnalle toimittaman ennallistamisasetusta koskevan U-kirjelmän käsittely on nyt käynnissä niin suuressa valiokunnassa kuin erikoisvaliokunnissa. On tärkeää, että valtioneuvoston kannassa esiin nostetut huolet käsitellään perusteellisesti myös eduskunnassa.

Suomella on vain yksi kanta. Sen määrittelevät yhteistoiminnassa valtioneuvosto ja eduskunnan suuri valiokunta. Kun tämä kanta on muodostettu, se toimii Suomen ainoana kantana EU-tason neuvotteluissa. Ensimmäinen ministeritason keskustelu komission ehdotuksesta käydään joulukuun ympäristöneuvostossa. Ministerit toimivat neuvotteluissa aina Suomen kannan pohjalta.

Arvoisa puhemies,

EU:n perussopimusten mukaisesti toissijaisuusvalvonta on kansallisille parlamenteille kuuluva tehtävä. Komissio toimittaa kaikki säädösehdotuksensa suoraan eduskunnan suurelle valiokunnalle. Toissijaisuushuomautuksen valmistelu käynnistetään, mikäli suuren valiokunnan jäsen, erikoisvaliokunta tai Ahvenanmaan maakuntapäivät sitä esittää.

Eduskunta ei ole toissijaisuushuomautuksen osalta sidottu valtioneuvoston näkemyksiin. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä eduskunta hyväksyi alkuvuodesta 2022 toissijaisuusperiaatetta koskevan perustellun lausunnon ennen valtioneuvoston U-kirjelmän toimittamista eduskunnalle. 

Toimivaltainen ministeriö ja valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto tukevat aina tarvittaessa eduskuntaa, mikäli eduskunnassa halutaan aloittaa toissijaisuushuomautuksen valmistelu. Ennallistamisasetuksen osalta toissijaisuushuomautuksen valmistelun aloittamista ei kuitenkaan ole eduskunnassa esitetty.

Ennallistamista koskeva toissijaisuusasia avattiin ja rekisteröitiin eduskunnassa 29.6. Se merkittiin saapuneeksi samana päivänä suuren valiokunnan kokouksessa toissijaisuusasioiden listan käsittelyn yhteydessä ja lähetettiin työjärjestyksen mukaisesti ympäristövaliokunnan käsiteltäväksi. Ympäristövaliokunta merkitsi asian saapuneeksi syyskuun ensimmäisessä kokouksesssan käsitellessään toisisijaisuusasioiden listaa. Ympäristövaliokunta tai kukaan suuren valiokunnan jäsenistä ei annetussa määräajassa tai sen jälkeen esittänyt, että ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta ryhdyttäisiin tutkimaan.

Valtioneuvoston EU-selontekoa koskevassa mietinnössä suuri valiokunta on myös todennut, ettei se pidä toissijaisuusmenettelyä tehokkaana keinona vaikuttaa EU-lainsäädäntöehdotusten sisältöön, ja että eduskunta voi tehokkaimmin vaikuttaa ehdotusten toissijaisuusperiaatteen mukaisuuteen ohjaamalla valtioneuvoston toimintaa EU-neuvotteluissa. Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee nyt sitä kantaa, joka neuvotteluissa ohjaa valtioneuvoston toimintaa.

Arvoisa puhemies,

Ennallistamisasetuksen hyväksymisestä päätetään neuvostossa määräenemmistöpäätöksellä. Asiasta käydään ensin neuvottelut jäsenmaiden yhteisestä näkemyksestä ja tämän jälkeen vielä kolmikantaneuvottelut neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kesken. 

Neuvotteluprosessi on vasta alussa ja Suomen aktiivinen vaikuttamistyö ehdotuksen hyväksyttävyyden parantamiseksi jatkuu. Kun ehdotuksesta päätetään määräenemmistöllä, yksittäinen jäsenmaa ei voi estää ehdotuksen käsittelyä. On kansallisen etumme mukaista toimia prosessissa rakentavasti, jotta voimme parhaiten vaikuttaa ehdotuksen sisältöön Suomen neuvottelutavoitteiden mukaisesti.

Valtioneuvosto tekee kaikkensa sen eteen, että asiassa saavutetaan Suomelle hyväksyttävä lopputulos.

Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta hyväksyttävää kokonaisratkaisua, Suomella on perusteet äänestää lopputulosta vastaan. Lopullisen kantansa ehdotuksen sisältöön ja äänestyspäätöksensä Suomi muodostaa neuvotteluiden loppuvaiheessa Suomen kokonaisetua arvioiden. Tämän päätöksen aika ei kuitenkaan ole nyt. Ensin on katsottava, millaisen ratkaisun tämä ja tuleva hallitus onnistuvat neuvottelemaan.