Energian hinnan nousu hidastaa talouden kasvua

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 30.4.2026 11.22
Tyyppi:Tiedote

Suomen talouden toipuminen viivästyy edelleen Lähi-idän kriisin seurauksena. Julkisen talouden alijäämä syvenee ja pysyy suurena, arvioi valtiovarainministeriö 30. huhtikuuta julkaisemassaan talousennusteessa.

Talous kasvaa kuluvana vuonna odotettua heikommin. Bruttokansantuotteen (bkt) kasvu jää 0,6 prosenttiin vuonna 2026, kun talouden toipuminen viivästyy Lähi-idän kriisin ja erityisesti öljyn hinnan nousun vuoksi. Kasvun odotetaan kuitenkin vahvistuvan ennustejakson loppupuolella öljyn hinnan laskiessa ja talouden toipuessa suhdannekuopasta. Vuonna 2027 ja 2028 bkt kasvaa 1,7 prosenttia. 

Ennusteessa oletetaan, että Lähi-idän kriisi jää lopulta lyhytaikaiseksi, eikä aiheuta oleellisia kerrannaisvaikutuksia hyödykkeiden hinnoissa tai johda rahoitusolojen oleelliseen kiristymiseen euroalueella. Kriisin väistyttyä talous alkaa toipua nopeasti. Ennustetta täydentää vaihtoehtoinen epäsuotuisamman kehityksen skenaario, jossa kriisi jatkuu pidempään. 

”Talouden tilannekuvassa varmaa on vain se, että kriisi Lähi-idässä lisää epävakautta ja epävarmuutta sekä hidastaa talouden kasvua ja kiihdyttää inflaatiota Suomessa tänä vuonna. Toivotaan, että kriisi purkautuu nopeasti ja vähin vaurioin. Kriisi vaikeuttaa jo entuudestaan vaikeaa tilannetta Suomen julkisessa taloudessa”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander

Energian hinnan nousu vauhdittaa inflaatiota, leikkaa ostovoimaa ja hidastaa vientiä 

Öljyn hinta on noussut merkittävästi, mikä vauhdittaa inflaatiota. Kuluttajahintojen nousu jää kuitenkin noin kahteen prosenttiin, sillä muiden kuin energian hintojen nousu on maltillista. Öljyn hinnan oletetaan kääntyvän laskuun varsin nopeasti, mutta olevan edelleen koholla vuonna 2027 lähtötasoon verrattuna. Myös inflaatio hidastuu ensi vuonna. 

Energian hinnan nousu ja heikko työllisyystilanne heikentävät kotitalouksien ostovoimaa, vaikka palkankorotukset ja veronkevennykset tukevatkin tuloja. Epävarmuus talousnäkymistä ja julkisen talouden sopeutuksesta lisää varovaisuutta, mikä näkyy kulutuksen lykkääntymisenä ja säästämisen lisääntymisenä. Kuluttaminen lisääntyy vuonna 2027, kun ostovoima paranee ja säästäminen vähenee. 

Energian hinnan nousu hidastaa myös Suomen vientimarkkinoiden kasvua, mikä heikentää Suomen vientiä vuonna 2026. Vaikka vienti toipuu myöhemmin, ulkomaankaupan nettovaikutus talouskasvuun pysyy lievästi negatiivisena, kun tuonti kasvaa investointien myötä vientiä nopeammin. 

Energia-, teknologia- ja puolustushankkeet lisäävät investointeja 

Investoinnit kasvavat erityisesti puolustushankintojen sekä energia- ja teknologiasiirtymän ansiosta. Ne lisäävät erityisesti kone- ja laiteinvestointeja mutta myös rakentamista. Asuntorakentamisen toipuminen sen sijaan viivästyy edelleen heikon kysynnän vuoksi.  

Työllisyyden kasvu viivästyy 

Työmarkkinoilla työvoiman tarjonta on kasvanut merkittävästi työllisyystoimien ja maahanmuuton seurauksena. Työllisten määrä on pysynyt vakaana, mutta työttömyysaste on noussut yli 10 prosentin. Työllisyyden kasvu ja työttömyyden väheneminen käynnistyvät vasta vuonna 2027 talouskasvun vahvistuessa. 

Hidas kasvu ja kasvavat menot pitävät julkisen talouden syvästi alijäämäisenä 

Talouden heikkeneminen heikentää julkista taloutta, syventää alijäämiä ja kiihdyttää julkisen talouden velkaantumista.  

Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 3,4 prosenttia suhteessa bkt:hen. Tänä vuonna alijäämä syvenee 4,6 prosent­tiin, kun Lähi-idän kriisi pitää talouskasvun hitaana, hävittäjähankintojen kirjaaminen menoihin alkaa ja sopeutuksen tahti hidastuu. Menojen nopea ja tulojen hidas kasvu sementoi alijäämän 4,6 prosenttiin suhteessa bkt:hen aina vuoteen 2029 saakka, josta se kohenee hivenen vuonna 2030. Kun puolustus- ja korkomenot kasvavat nopeasti mutta talous verkkaisesti, alijäämä on 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen vielä vuonna 2030. Valtion- ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä on 5,5 prosentin tuntumassa koko ennustejakson.  

Nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä pysäyttämään velkasuhteen kasvua, jos velkaa kerryttävä alijäämä pysyy näin syvänä. Velka nousi yli 88 prosentin suhteessa bkt:hen viime vuonna, ja nousee yli 91 prosenttiin tänä vuonna. Velkasuhteen kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan, ja vuonna 2030 velkasuhde on jo yli 99 prosenttia. 

Taloudellinen katsaus on valtiovarainministeriön riippumaton talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa, keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Ennusteessa tarkastellaan keskeisiä talouden muuttujia, kuten bruttokansantuotteen kehitystä, inflaatio- ja korkonäkymiä, työllisyyttä, investointeja, julkisyhteisöjen alijäämää ja velkaa. Kevään talousennuste on taustana hallituksen kehyspäätöksille ja syksyn ennuste valtion seuraavan vuoden talousarvioesitykselle. Kevään 2026 katsauksessa esitetään vuosien 2026–2028 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2030 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion. Talouspolitiikan arviointineuvosto on vahvistanut makrotaloutta koskevan ennusteen.

Lisätietoja: 
Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi 
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous) 
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)