Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Globaali murros pakottaa vahvistamaan metsäteollisuuden asemaa – valtion roolin muututtava rahan jakajasta esteiden raivaajaksi

Maailmantalous on siirtynyt aikaan, jossa geopoliittinen kilpailu, turvallisuus ja huoltovarmuus ohjaavat talouspolitiikkaa aiempaa voimakkaammin. Tässä murroksessa metsäteollisuus ja sen toimintaedellytykset ovat Suomelle kriittisiä. Valtion ei pidä rakentaa uusia esteitä, vaan raivata niitä.

Tänään järjestetyssä Metsäteollisuuden kevätseminaarissa korostin alan keskeistä roolia talouskasvun, viennin ja kansallisen kestävyyden kannalta. 

Suomen metsäteollisuuden viennin arvo on noussut, mutta kasvu on perustunut pitkälti kustannusinflaatioon ja raaka-aineiden hintojen nousuun. Hallitus on pyrkinyt vahvistamaan alan kilpailukykyä investoinneilla, verotuksen keventämisellä, raaka-aineen saatavuuden turvaamisella ja työrauhan ylläpitämisellä sekä torjumalla lukuisia EU:sta kantautuvia uhkia.   

Euroopan heikkous on ollut liiallinen sääntely ja lyhytnäköinen politiikka, joka heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Vuosikausien aikana on luotu sääntelyä, joka rajoittaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Jatkossa on varmistettava, ettei ilmastopolitiikka johda lyhytnäköisiin hakkuurajoituksiin. 

Globaali toimintaympäristö muuttunut rajusti

Nykyinen maailmantilanne haastaa perinteiset talousajattelun oletukset ja korostaa kansallista turvallisuutta sekä liittolaisvalintoja. 

Geopoliittinen kilpailu tuo esiin sen, että maita ei nähdä vain kauppakumppaneina, vaan potentiaalisina uhkina tai liittolaisina. On oltava realisti. Vastaus on kansallisen suvereniteetin, maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden turvaaminen. Kumppaneita on haettava länsi-integraation kautta. Menneiden vuosikymmenten vapaakauppa-ajattelu oli teoriassa hienoa, mutta käytännössä se teki meistä haavoittuvia diktatuurien edessä. 

Puolustukseen on panostettava. Pienen valtion on oltava hyödyllinen kumppani, mutta omavarainen tärkeillä sektoreilla. Arvopohjainen realismi korostaa, että menneiden vuosien moralisoivaan ”sormen heristelyyn” ei ole varaa, vaan meidän on valittava kansallinen turvallisuus ja länsiliittolaisuus. Tämä on Suomen tie.  

Energiaomavaraisuus, puhdas sähkö ja ydinvoima ovat keskeisiä teollisuuden turvaamisessa. Kauppaa suunnataan luotettaviin kumppaneihin, ja NATO-jäsenyys vahvistaa Suomen asemaa investointikohteena. 

Energiaomavaraisuus on huoltovarmuutta: Puhdas sähkö, ydinvoima ja kotimaiset resurssit, kuten turve varaenergiana, takaavat, ettei teollisuuttamme voida kiristää energian hinnalla tai saatavuudella. Suuntaamme kauppaa sokeasta globalisaatiosta friend-shoringiin eli luotettaviin kumppaneihin. NATO-jäsenyyden tuoma turvallisuusmaine on uusi, kova kilpailuetumme investointimarkkinoilla. 

Suomi asemoituu uuteen maailmaan realismilla. Olemme osa länttä, pidämme oman taloutemme kunnossa ja varmistamme, että suomalainen työ ja teollisuus toimivat Euroopan vakaimmissa puitteissa. Kansallisvaltio ei ole este kehitykselle, vaan se on suomalaisen ainoa todellinen turvapaikka globaalien myrskyjen keskellä. 

Valtion rooli: rahan jakajasta esteiden raivaajaksi

Tulevan hallituksen ohjelmaa rakennetaan Suomessa keväällä 2027 erittäin haastavassa tilanteessa, jossa on huomioitava EU:n alijäämäsäännöt ja velkajarru. Elinkeinoelämän ja kansainvälisten rahoitus- ja tutkimuslaitosten kuten OECD:n viesti on ollut hallitukselle selkeä: Hallituspolitiikka ei kaipaa suunnanmuutosta vaan lisää samaa politiikkaa. Olemme kyenneet tekemään liian vähän. Tämä johtuu siitä, että tilannekuva oli 2023 hallitusneuvotteluissa liian ruusuinen.  

Suomi on tullut tienhaaraan. Kevään 2027 hallitusneuvotteluihin lähdetään tilanteessa, jossa julkinen talous pakotetaan entistä kovemmalle laihdutuskuurille. Tässä ympäristössä valtion rooli ei ole enää rahan jakaja, vaan esteiden raivaaja ja kasvun mahdollistaja. 

Emme voi ostaa kasvua veronmaksajien rahalla, vaan se on ansaittava kilpailukyvyllä. Suomen julkinen sektorin laihdutuskuuria on jatkettava, jotta voimme turvata tulevaisuuden palvelut ja investointikyvyn.

Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua, mutta sitä ei synny valtiontukia kasvattamalla.  

Talouskasvua syntyy vapauttamalla teollisuuden ja yritysten potentiaali. Kun valtio hoitaa puitteet – eli turvallisuuden, vakaan verotuksen ja sujuvan sääntelyn – metsäteollisuudella on tahtoa ja kykyä kantaa Suomi takaisin kasvuun. Valtion tehtävä ei ole kilpailla yritysten kanssa, vaan varmistaa, että Suomi on maailman paras paikka investoida ja tehdä työtä. 

Kasvun edellytykset metsäteollisuudelle ovat  

• raaka-aineen saatavuus 
• energian saatavuus 
• sujuva luvitus, toimiva infra ja logistiikka 
• byrokratiaa karsittava 
• väyläinvestoinnit kohdennettava oikein 
• sääntelytaakkaa kevennettävä periaatteella 'yksi sisään, kaksi ulos'.

Riikka Purra  
valtiovarainministeri 

Valtiovarainministeri Riikka Purra keskusteli Finlandia-talolla pidetyssä seminaarissa Metsä Groupin pääjohtajan Jussi Vanhasen kanssa. Tilaisuuden moderoi Paula Lehtomäki.

(Viimeistä kappaletta päivitetty 28.4. klo 16.55)