Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Hallituksen vastaus välikysymykseen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä

Valtiovarainministeriö 30.9.2020 14.17
Välikysymysvastaus

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen vastasi välikysymykseen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä 30. syyskuuta.

Muutosvarauksin

Arvoisa puhemies,

Välikysyjät kantavat huolta valtion velkaantumisesta ja alijäämästä. Hallitus jakaa tämän huolen. Velanoton vähentäminen edellyttää sitä, että koronavirus saadaan pidettyä hallinnassa, pandemia on ohi ja Suomi saadaan uudelleen kestävän kasvun uralle. 

Mutta arvoisat välikysyjät, ei Suomi nouse kauhuskenaarioita maalailemalla, perheiden valinnanvapautta kaventamalla tai ajamalla kunnat veronkorotusten tai koulutusleikkausten tielle. 

Hallituksella on Suomen ja suomalaisten selviytymiskeinoista toinen käsitys. Niin terveyden kuin taloudenkin näkökulmasta Suomi on pärjännyt maailmanlaajuisen epävarmuuden oloissa tähän asti hyvin. Hallitus tekee uudistuksia yhteistyössä elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen ja kuntien kanssa niin, että kestävä kasvu on turvattu myös pitkällä aikavälillä. 

Kriisi on yhteinen, se koettelee meitä kaikkia ja myös jälleenrakennuksessa tarvitaan yhteistyötä eikä määräilyä. Tehokkainta talouspolitiikkaa tässä hetkessä on koronakriisin hoito. Siksi hallitus budjettiriihessä varmisti sen, että kaikilla viranomaisilla on riittävät resurssit koronaviruksen leviämisen estämiseen: testaukseen ja hoitoon. Tämä on tärkein syy ensi vuoden talousarvion loppusumman kasvuun.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen alijäämä on 10,8 miljardia euroa. Tämä on BKT:n kokoon suhteutettuna OECD maiden välisessä vertailussa maltillinen. Koronamenojen lisäksi alijäämää korottivat kuntien saama tuki sekä rahapelituottojen alenemisen kompensointi. Nämä ovat kaikki kertaluonteisia menoja. Päätöksillä hillitään kuntaverotuksen nousupaineita ensi vuonna. Valtio on parempi ottamaan vastaan koronan iskuja kuin kunnat.

Tarkoittavatko välikysyjät siis sitä, että esimerkiksi kuntien tuki pitäisi jättää budjetista pois? 

Ensi vuoden valtiontalouden vajetta kasvattivat noin miljardilla myös viime kevään lisätalousarviossa tehdyt elvytystoimet. Silloin laitettiin liikkeelle nopeavaikutteisia kertaluonteisia julkisia investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tieverkkoon ja rautateihin. Nämä menot eivät jää pysyvästi rasittamaan valtion taloutta. 

Arvoisa puhemies, 

Julkinen talous pitää saada aikanaan tasapainoon ja ensi sijassa väestön ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje kurottua umpeen. Ikärakenteen vanheneminen ja siitä aiheutuvien haasteiden hoitamisen kannalta liian matala työllisyysaste ovat meidän ongelmiamme. Ei tässä ole hallituksella mitään epäselvää. 

Olennaista on säilyttää luottamus hallituksen päätöksentekokykyyn. Toistaiseksi luottamusta on riittänyt. Tästä kertoo se, että Suomen kymmenen vuoden velkakirjojen korko on negatiivinen ja korkoero Saksaan on vain muutama prosentin kymmenys. Hallituksen pitää kuitenkin jatkuvasti ponnistella sen eteen, että luottamus Suomeen säilyy vahvana myös jatkossa. 

Luottamusta lisää ensinnäkin se, että valtion budjetoinnissa palataan ensi vuonna kehysmenettelyyn. Toiseksi hallitus päivitti budjettiriihessä talouspolitiikan keskeiset tavoitteet ja päätti julkisen talouden kestävyystiekartasta. Hallitusohjelman alkuperäisenä tavoitteena oli 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapaino vuonna 2023 normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Lienee kiistatonta, että nykyinen tilanne ei vastaa normaalia talouskehitystä. Hallitus totesikin, että koronaviruksen takia muuttuneessa tilanteessa hallitusohjelman alkuperäiset tavoitteet eivät ole mahdollisia eivätkä realistisia. Hallituksen uutena tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista. Valtiovarainministeriön uusin arvio vahvistustarpeesta on noin viisi miljardia euroa. Tässä VM:n arviossa velka vakautuisi 70-75 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sellainen taso olisi toki korkea, mutta kuitenkin euroalueen alhaisimpien joukossa.

Pitää muistaa, että hallitusohjelmaa ei kirjoitettu uudelleen myöskään finanssikriisin iskiessä Suomeen runsas kymmenen vuotta sitten. Tuolloin hallitus, jossa kokoomus myös oli mukana, pyrki pääsemään takaisin kestävän kasvun uralle myös elvyttämällä ja vahvistamaan julkista taloutta. Tämä hallitus pyrkii samaan.

Arvoisa puhemies, 

Lyhyellä aikavälillä hallitus tavoittelee tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua.

Julkisen talouden kestävyystiekartassa hallitus asetti uuden rakenteellisen työllisyystavoitteen: 80 000 lisätyöllistä. Toimien tulee vahvistaa julkista taloutta 2 miljardilla eurolla. Päätökset tehdään useassa vaiheessa. 

Nyt budjettiriihessä päätetyillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000 - 36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa. Hallitus tekee tähän tavoitteeseen johtavat konkreettiset päätökset. Ne eivät jää seuraaville hallituksille. Tämä koskee myös ratkaisuja, jotka johtavat yli 55 vuotiaiden ikäryhmässä työllisten määrän lisääntymiseen kymmenellä tuhannella.

Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista kohti 80.000:n tavoitetta päätetään puoliväliriihessä eli ensi keväänä. Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle. 

Työllisyyden lisäksi hallituksella on myös muita toimia julkisen talouden vahvistamiseksi. Näitä ovat talouden kestävän kasvun edellytysten vahvistaminen, julkisten palveluiden tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen sekä sote-uudistus.

Muistutan, että tuloverojen alennus ei ole julkista taloutta vahvistava rakenteellinen uudistus. Hallitus ei siis lähde parantamaan työllisyyttä sen paremmin suurilla veronalennuksilla kuin valtion menojen pysyvällä lisäämiselläkään. 

Arvoisa puhemies,

Tärkeintä on nyt luoda vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jossa kasvun edellytykset ovat mahdollisimman hyvät. Talouden kannalta suurin riski on viennin hiipuminen ja epidemian vahvistuminen maailmalla. Budjettiriihen päätöksillä hallitus varmisti teollisuuden toimintaedellytyksiä. Vaikeassa tilanteessa hallitus voi joutua lisäksi auttamaan yrityksiä myös suoraan lisätalousarvioiden kautta.

Myös finanssipolitiikan kiristämisen aikaa tulee. Mitä nopeammin julkista taloutta onnistutaan tällä vaalikaudella vahvistamaan rakenteellisilla uudistuksilla, sitä vähäisemmäksi jää menoleikkausten ja veronkorotusten tarve. Näissä asioissa hallitus jatkaa määrätietoista työtään, jossa se haluaa olla vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. 

Oppositio on tehnyt välikysymyksen tärkeästä aiheesta. Velasta pitää olla huolissaan.  Kysymyksen arvoa vähentää kuitenkin asioiden tarkoituksellinen irrottaminen yhteyksistään. Välikysymyksen tarkoitus on kaataa hallitus ja muodostaa uusi hallitus. Jää kuitenkin epäselväksi, onko välikysymyksen allekirjoittaneilla kansanedustajilla ja heidän puolueillaan mitään yhteistä linjaa, joka tarjoaisi vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle. 

Palaa sivun alkuun