Hallituksen vastaus välikysymykseen julkisen talouden velkaantumisesta
Valtiovarainministeri Annika Saarikko vastasi välikysymykseen julkisen talouden velkaantumisesta 8.2.2023.
Arvoisa puhemies,
Kuluneen vaalikauden aikana valtio on palannut ydintehtäviinsä. Valtiolla ei ole tärkeämpiä asioita, kuin ihmisten hengen ja terveyden suojeleminen sekä valtakunnan rajojen turvaaminen. Näiden ydintehtävien hoitaminen on ollut tällä vaalikaudella suuremmassa roolissa kuin kertaakaan sotien jälkeen.
Hallituksen puolesta kiitän koko eduskuntaa yksimielisyydestä kriisien hoidossa kuluneella vaalikaudella. Myös oppositio on tukenut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia miljardien lisämenoja ja sen aiheuttamaa väistämätöntä velkaantumista.
Keskustelu velasta on myös paikallaan. Suomalaiset ovat tutkitusti huolissaan julkisesta velasta. Jaan tässä kansalaisten huolen. Kun tapaan Euroopan muita valtiovarainministereitä, niin kaikkialla tätä käsitystä ei kuitenkaan tunnuta jakavan.
Arvoisa puhemies,
Julkisen sektorin velkaantuminen ei valitettavasti ole todellakaan uusi ilmiö. Finanssikriisistä alkanut velkaantuminen on jatkunut nyt jo 15 vuotta. Velkaantumisen suurin syy onkin hidas talouskasvu. Kun monet verrokkimaat elpyivät finanssikriisistä muutamassa vuodessa, on Suomen reaalinen bkt asukasta kohden edelleen 15 vuoden takaisella tasolla. Tänä aikana jokainen eduskuntapuolue, myös välikysymyksen esittäjä Kokoomus, on ollut hallituksessa kerryttämässä julkista velkaa. Kokoomuksen lisäksi myös muu oppositio istuu velkaa lisänneiden pöydässä.
Välikysymys velkaantumisesta olisi siis yhtä lailla voitu esittää kuudelle edellisellekin hallitukselle – toki sillä erotuksella, etteivät ne kohdanneet yhtäkään pandemiaan tai sotaan verrattavaa kriisiä.
Arvoisa puhemies,
Kuluneen vaalikauden aikana talouteemme on tosiaan iskenyt kaksi maailmanlaajuista sokkia. Ensin koronapandemia ja myöhemmin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Nämä kriisit ovat voimistaneet julkisen talouden velkaantumista niin talouskasvun hidastumisen kuin hallituksen kriisinhoitoon liittyvien päätösten myötä.
Koronapandemiaan liittyviä määrärahoja on budjetoitu vuosille 2020–2023 yhteensä noin 16 mrd. euroa. Koronamenot, eli esimerkiksi testaus, rokottaminen, muut sote-menot sekä yritysten tuet, olivat määräaikaisia kustannuksia. Niillä pelastettiin ihmishenkiä ja työpaikkoja. Niille oli myös opposition tuki. Itse asiassa monissa opposition puheenvuoroissa hallitusta kannustettiin tukemaan enemmän – siis toisin sanoen velkaantumaan enemmän.
Koronan myötä valtio väistämättä velkaantui, mutta pysyviä menoja ei käytännössä jäänyt. Kaikkiaan resurssit käytettiin myös hyvin. Kansainvälisissä vertailuissa pandemian hoito on ollut Suomessa maailman huippua.
Arvoisa puhemies,
Koronan pahimman vaiheen hellittäessä alkoi hallituskauden toinen globaali kriisi. Vuosi sitten helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hallitus reagoi tilanteeseen epäröimättä. Teimme merkittävät panostukset maapuolustukseen, ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen sekä omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme parantamiseen. Kaikkiaan Venäjän hyökkäykseen liittyvät uudet menot ovat noin 8 mrd. euroa vuoteen 2026 mennessä. Vain noin 200 milj. euroa jää pysyväksi menoksi, muiden menojen ollessa koronatoimien tapaan määräaikaisia.
Suomi on selvinnyt hyvin myös Venäjän hyökkäyksen monista vaikutuksista. Venäläisestä energiasta irtauduttiin, ja huoltovarmuuttamme parannettiin muun muassa hankkimalla pikavauhtia LNG-terminaalilaiva Inkooseen. Myös kotitalouksia autettiin selviämään kohonneista kustannuksista muun muassa sähkötuella, etuuskorotuksilla ja ylimääräisellä lapsilisällä. Näilläkin päätöksillä oli hintansa, mutta myös opposition vahva tuki.
Arvoisa puhemies,
Vaalikauden aikana on päätetty myös muita velkaantumiseen vaikuttavia toimia, joista suurin osa linjattiin jo hallitusohjelmassa. Kaikkiaan hallituskauden aikana muita kuin kriisimenoja on toteutettu noin 12 mrd. eurolla.
Mitä tällä rahalla on sitten saatu? Merkittävimpiä kriisien ulkopuolisia menokohteita ovat olleet lisärahoitus sote-palveluihin, hoitotakuuseen ja hoitajien koulutukseen. Koronan myötä nämä panostukset ovat olleet entistä tärkeämpiä. Oppositio on tukenut näistä menoista jokaista. Merkittävät panostukset on tehty myös poliisien määrän lisäämiseen. Sitäkin oppositio on vaatinut.
Lisämenojen vaatimisen ohella oppositio on ollut mukana linjaamassa niistä parlamentaarisesti. Tutkimuksen ja kehityksen merkittävä ja pysyvä lisärahoitus tehtiin opposition tuella. Kiitos tuestanne uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Vastaava parlamentaarinen linjaus tehtiin veikkausvoittovarojen pienentymisen kompensoinnista, jotta esimerkiksi tieteen, taiteen ja lasten liikkumisen rahoitus turvataan.
Lähes kaikille hallituksen esittämille kriisien ulkopuolisille menokohteille on löytynyt siis opposition vahva tuki. Kuitenkin vain oppositiossa voi samaan aikaan sekä kannattaa menoja että vastustaa niitä.
Todettakoon, että 12 mrd. euron kriiseihin liittymättömästä rahankäytöstä noin 2 mrd. euroa on ollut tulevaisuusinvestointeja, jotka on rahoitettu valtion omaisuustuloilla. Niistä ei siten muodostu alijäämää saatikka pysyviä menoja. Kriisien ulkopuoliset toimet ovat kasvattaneet velkaa siis noin 10 mrd. eurolla.
Arvoisa puhemies,
Suomen julkinen velka on tällä hetkellä vajaat 200 mrd. euroa, josta valtion velkaa on noin 140 mrd. euroa. Hallituksen kriisien ulkopuoliset toimet muodostavat tästä 10 mrd. euroa, eli noin 7 prosenttia. Onko 10 mrd. euroa sitten paljon vai vähän? Vertailun vuoksi todettakoon, että välikysymyksen esittäneen Kokoomuksen johtamina budjettivuosina 2012–2015 valtio velkaantui lähes 30 mrd. euroa. Eikä silloin ollut edes tätä hallituskautta vastaavia kriisejä.
Kun kriisit ovat edellyttäneet uusia määrärahoja, on muualta jouduttu säästämään. Kriisienkin keskellä hallitus on priorisoinut menoja yli 300 milj. eurolla. Konkreettisesti hallituksen suurimmat leikkaukset ovat kohdistuneet väyläverkkoihin, kehitysyhteistyöhön ja kuntien valtionosuuksiin.
Myös hallituksen verolinja on ollut vastuullinen. Verotuksen kilpailukyvystä ja ennustettavuudesta on pidetty huolta. Uskon, että suomalaiset yritykset ja yrittäjät ovat tähän erittäin tyytyväisiä. Yksittäisinä toimina hallitus on linjannut muuan muassa sähköyhtiöiden ylimääräisestä voittoverosta, jolla kansalaisille kohdennettuja sähkötukia voidaan rahoittaa. Määräaikaisten toimien jälkeen hallituksen veropäätökset vahvistavat julkista taloutta 400 milj. eurolla.
Todettakoon vielä erikseen, etteivät velkaantumista kiihdyttävät miljardiluokan veronkevennykset ole olleet hallituksen työlistalla.
Arvoisa puhemies,
Hallitus on ylittänyt työllisyystavoitteensa. Työllisyys on itse asiassa nyt ennätyslukemissa. Hallituksen toimet vahvistavat työllisyyttä edelleen noin 45 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä. Oppivelvollisuuden pidentämisen myötä työllisyystoimien kokonaisvaikutus on pitkällä aikavälillä vielä suurempi. VM:n arvion mukaan hallituksen työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta vuosikymmenen lopussa noin 500 milj. eurolla vuodessa.
Arvoisa puhemies,
Vaalikauden kriisit ovat aiheuttaneet merkittävää velkaantumista myös kaikissa verrokkimaissamme. Velkaantumisen kannalta on hyvä, että kriisimenot ovat valtaosin väliaikaisia. Hallituksen päätökset kriisien ulkopuolelta jättävät lopulta vain 2 mrd. euron pysyvän alijäämän julkiseen talouteen. Hallituksen työllisyystoimien vaikutuksen myötä tämä alijäämä kutistuu noin 1,5 mrd. euroon vuosikymmenen lopulla.
Arvoisa puhemies,
Velkaantumisesta puhuttaessa on aiheellista tuoda esiin opposition vaihtoehto. Opposition resepti löytyy vaihtoehtobudjeteista, ja sillä menolla Suomi velkaantuisi käytännössä yhtä paljon. Vaihtoehtobudjeteissa on hyvääkin, mutta esimerkiksi Kokoomuksen vaihtoehto on rakennettu savimaalle: VM:n arvion mukaan Kokoomuksen esittämät tulot haittaveroista ovat ylimitoitettuja, ja osaa Kokoomuksen menoleikkauksista ei edes löydy valtion budjetista.
Muu oppositio ei pärjää sen paremmin. Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysyhteistyöstä, mutta eivät esitä juuri muita muutoksia kuluvan vuoden budjettiin. Perussuomalaiset siis tukevat hallituksen talouspolitiikkaa pitkälti sellaisenaan. Kiitos siitä. Myös KD:n vaihtoehto tukee pitkälti hallitusta. Vaihtoehtobudjetissaan KD ehdottaa lisäksi lukuisia merkittäviä lisämenoja, mutta on unohtanut merkitä ne budjettinsa menoriveille. Käytännössä oppositio ei olisi velkaantunut hallitusta vähemmän.
Arvoisa puhemies,
Velkaa ovat siis ottaneet kaikki, ja tällä hallituskaudella sille on ollut jopa opposition siunaus. Voimme käydä täällä läpi yksittäisiä lisämenoja tai leikkauksia, joita tämä tai edelliset hallitukset ovat tehneet. Totuus on kuitenkin se, että Suomi tarvitsee ennen kaikkea vauhdikkaampaa kasvua. Siispä on katsottava eteenpäin. Tarvitsemme määrätietoista kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa, jolla talous lähtee vahvempaan nousuun. Samalla tarvitaan myös sopeutustoimia velkaantumisen taittamiseksi. Eduskuntavaaleissa kukin meistä esittelee tästä kansalaisille omat näkemyksensä.
Aloitin puheenvuoroni siitä, mikä on valtion tehtävä. Kriisien keskellä valtio voi kantaa suurempaa vastuuta, mutta lopulta silläkin on rajansa. Valtion yksi itsenäisyyden muoto on taloudellinen itsenäisyys. Terve julkinen talous on ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin sekä talouskasvun kivijalka. Pitäkäämme siitä yhdessä huolta.