Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara:
Henkilön identiteetinhallinta on muutoksessa

Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman henkilön identiteetin hallinnoimista pohtinut työryhmä esitti huhtikuun alussa julkaistussa raportissaan, että vuodesta 2027 alkaen Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus. Henkilötunnuksen uudistaminen oli aiheena myös edellisessä kolumnissani. Tässä kolumnissa käyn läpi henkilön identiteetinhallinnan tulevaisuutta ja henkilötun-nuksen uudistamisen kustannusarvioita.

Henkilön identiteetinhallinta on muutoksessa, mihin kytkeytyy myös henkilötunnus. Yksi haaste tulee maan rajat ylittävästä digitaalisten palvelujen tarjonnasta ja henkilöiden liikkuvuudesta. Tähän yhteensopivia ratkaisuja hakevat myös EU ja keskenään Pohjoismaat.

Oleellista on, että jokaiselle Suomessa asioivalle henkilölle, esimerkiksi tilapäiselle työntekijälle tai opiskelijalle voidaan antaa hänet suomalaisissa palveluissa yksilöivä ja pysyvä tunnus. Tällä hetkellä henkilötunnusta ei lainsäädännön vaatimusten vuoksi voida antaa kaikille sen vuoksi, ettei henkilöä ole riittävän luotettavalla tavalla tunnistettu. Henkilötunnuksen uudistamiseen kytkeytyykin tavoite mahdollistaa samanlaisen, pysyvän yksilöivän tunnuksen antaminen myös niille henkilöille, joille ei nykysäännösten perusteella anneta henkilötunnusta. Tällöin rekistereistä olisi tarvittaessa saatavilla tieto siitä, mikäli henkilöä ei ole tunnistettu luotettavasti.

Kansainvälisessä ja myös kotimaisessa keskustelussa teemana on viime aikoina vahvasti ollut esillä yksilön omien tietojen hallinta ja yksilökeskeinen identiteetinhallinta. Suomessa yksilön omien tietojen hallintaan liittyvät keinot voidaan yhdistää henkilötunnuksiin perustuvaan tiedonhallintaan, ja siihen, että tietoja vaihdetaan suoraan rekistereiden välillä sujuvasti ja tehokkaasti. Henkilötunnusta tarvitaan edelleen avaimena, joka mahdollistaa viranomaisten ja muiden toimijoiden lainsäädäntöön perustuvan tiedonvaihdon.

Kustannusarvioihin vaikuttaa tulevaisuuden tunnuksen muoto

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän työn aikana ja viime aikoina julkisessa keskustelussa on noussut esiin henkilötunnuksen uudistamisen merkittävät kustannusvaikutukset. Tehtyjen arvioiden perusteella henkilötunnuksen uudistaminen aiheuttaa erityisesti tietojärjestelmien muutoskustannuksina miljoonien tai jopa kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia järjestelmäkohtaisesti. Koska henkilötunnus on laajasti käytössä tietojärjestelmissä ja niiden välisissä integraatioissa, kokonaiskustannukset kasvavat koko yhteiskunnan tasolla isoiksi.

Tähän mennessä valmistelussa tehdyt arviot eivät ole kaikilta osin kattavia. Kustannusarvioihin vaikuttaa olennaisesti se, mikä lopulta on tulevaisuuden tunnuksen muoto ja missä ajassa muutos toteutetaan. Jos muutoksia voidaan tehdä muiden tietojärjestelmäuudistusten yhteydessä, todennäköisesti kustannuksia pystytään pienentämään.

Valtiovarainministeriön elokuussa 2017 asettama työryhmä teki yhden ehdotuksen etenemisestä. Työryhmän raportti liitemateriaaleineen on lausunnoilla kesäkuun alkuun saakka. Lausuntojen palaute arvioidaan kesän aikana ja kesälomakauden jälkeen alkusyksystä on näillä näkymin aika tehdä hallituksessa ratkaisuja uudistuksesta. Jos uudistukseen lähdetään, edellyttää se laaja-alaista lainsäädäntötyötä ja sen jälkeen siirtymäaikana tehtäviä uudistuksia järjestelmissä ja toimintatavoissa. Joka tapauksessa uudistuksen jatkovalmistelu on laaja-alaisen yhteistyön paikka. Erilaisia vaihtoehtoja on ja niistä on löydettävä parhaiten eri tavoitteet ja vaikutukset yhteen sovittava ratkaisu.

Sami Kivivasara

lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö, valtiovarainministeriö
@sKivivasara