IMF kannustaa Suomea jatkamaan rakenneuudistuksia

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on saanut päätökseen vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. Suomea koskeva raportti käsittelee talouden haasteita ja antaa suosituksia Suomen finanssi-, rakenne-, ilmasto- sekä makrovakaus- ja rahoituspolitiikkaan.

Rahasto katsoo Suomen hallituksen toimineen tehokkaasti ja laajalla poliittisella tuella koronastrategiassaan vuonna 2020, mikä johti Suomen talouden nopeaan toipumiseen vuonna 2021. Keskipitkällä aikavälillä Suomen näkymät ovat rahaston mukaan kuitenkin heikentyneet. Tämä johtuu epäedullisesta demografisesta kehityksestä ja matalasta talouden tuottavuudesta. 

Rahasto suosittaa useita erilaisia toimia 

IMF arvostaa Suomen menokehysjärjestelmää ja katsoo sen vahvistavan finanssipolitiikan uskottavuutta. Se suosittelee julkisten menojen vaikuttavuuden arviointia (nk. spending review). 

Rahasto arvioi, että koronatoimien takia kasvanut julkinen velka on jäämässä nousevalle uralle keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan pitäisi säilyä lyhyellä aikavälillä joustavana ja sallia tarvittaessa tukitoimia, mutta julkista taloutta pitäisi vahvistaa jonkin verran nopeammin kuin nyt on esitetty. Menojen vähentäminen keskipitkällä aikavälillä toisi velan laskevalle uralle.

Työllisyyden ja kasvun lisäämiseksi tarvitaan uusia toimia. Rahaston mukaan olisi erityisesti syytä poistaa ennenaikaiselle eläkkeelle mahdollistivat järjestelyt sekä lisätä etuusjärjestelmien kannustavuutta työn tekemiseen. Naisten työllistyminen ja työmarkkinoilla pysyminen on rahaston mukaan keskeinen kehittämiskohde. Myös palkkaneuvottelujärjestelmien pitäisi tukea työllisyyttä ja tuottavuutta.  
 
Ilmastopolitiikassa rahasto katsoo tarvittavan laajempaa strategiaa, joka mahdollistaa Suomen saavuttavan kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Tämän pitäisi sisältää hiilen nykyistä korkeampi ja laajemmin eri sektorien välillä harmonisoitu hintataso.  
 
IMF suosittelee Suomea vahvistamaan rahoitusjärjestelmän resilienssiä. Rahasto ehdottaa kohdennettuja toimia hallitsemaan kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä.  
 
Suomessa pankit selviytyivät IMF:n arvion mukaan pandemiasta hyvin. Rahaston mukaan pankkeja koskeva rakenteellinen pääomapuskuri pitäisi kuitenkin nostaa ennen pandemiaa valinneelle tasolle.  

Raportti perustuu IMF:n asiantuntijoiden tekemiin taloudellisiin analyyseihin sekä keskusteluihin, joita Suomessa marraskuussa 2021 vieraillut valuuttarahaston asiantuntijaryhmä kävi viranomaisten, tutkimuslaitosten, työmarkkinaosapuolien ja monien muiden tahojen kanssa.   

Asiantuntijaryhmä piti vierailun päätteeksi tiedotustilaisuuden sekä julkaisi Suomea koskevan lausuntonsa 19.11.2021. IMF:n vierailuja jäsenmaissa kutsutaan artikla IV -konsultaatioiksi, sillä ne perustuvat IMF:n sopimusartiklaan IV. Suomea koskeva raportti on nyt kokonaisuudessaan saatavilla valuuttarahaston verkkosivulla. 

Lisätietoja: 
 
Finanssineuvos Sari Sontag, puh. 02955 30181, sari.sontag(at)gov.fi  
Valtiovarainministerin erityisavustaja Ann-Mari Kemell, puh. 02955 30330, ann-mari.kemell(at)gov.fi