Strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen:
Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii tuekseen tutkittua tietoa ja objektiivisia vaikutusarvioita

Valtiovarainministeriöllä on merkittävä vastuu tulevien julkisen talouden sopeutustoimien vaikutusten arvioinnissa. Vastuu edellyttää sitä, että ministeriössämme tehtävä vaikutusarviointi on jatkossakin avointa ja luotettavaa.

Valtiovarainministeriössä tehtävien vaikutusarvointien roolista talouspolitiikassa on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Keskustelua on virittänyt viime vuonna säädetty finanssipoliittinen laki sekä sitä edeltäneeseen parlamentaariseen sopimukseen sisältynyt kirjaus siitä, että julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvien päätösten tulee perustua valtiovarainministeriön riippumattomasti laadittuihin vaikutusarvioihin toimenpiteiden vaikutuksista julkiseen talouteen. Kun Suomi on yhtä suuren muutoksen edessä kuin tänään olemme, on tarpeellista ja ymmärrettävää, että talouspoliittisten päätösten perusteista ja niiden tietopohjasta keskustellaan aktiivisesti.   

Vaikutusarviointi tuo päätösten vaikutukset näkyviin

Ministeriöiden tehtävänä on arvioida päätösten ja lakien vaikutuksia valtioneuvoston päätöksenteon tueksi ja eduskunnan tiedonsaantioikeuden turvaamiseksi. Valtiovarainministeriössä vaikutusarvioita laaditaan laadukkaita suomalaisia rekisteriaineistoja ja vakiintunutta taloustieteellistä tutkimusta hyödyntäen. 

Vaikutusarviointi on yhdistelmä data-analyysia ja tieteellisen tutkimuskirjallisuuden hyödyntämistä. Päätösten etukäteisarvioinnissa tehdään rekisteriaineistoja ja tutkimustietoa hyödyntäen perusteltu ennakkoarvio siitä, miten esimerkiksi työllisyys kehittyy arvioitavan toimenpiteen seurauksena verrattuna tilanteeseen, jossa arvioitavaa toimenpidettä ei tehtäisi. 

Vaikutusten arvioinnissa on tärkeä erottaa rakenteelliset muutokset suhdanneluonteisista tekijöistä ja tilapäisistä vaikutuksista. Esimerkiksi tämän hallituskauden työllisyyspolitiikan osalta odotettua heikompi suhdannetilanne viivästyttää rakennepolitiikalle arvioitujen työllisyysvaikutusten toteutumista. Siksi pelkästään työllisyystilastoja seuraamalla ei voi arvioida työllisyystoimien toteutuneita vaikutuksia. Päätösten jälkikäteisarviointi edellyttää perustellun tutkimusasetelman hyödyntämistä, jotta voidaan arvioida miten esimerkiksi työllisyys olisi kehittynyt ilman toimenpidettä.

Arviointi ja avoimuus objektiivisuuden takeena

Ministeriöissä tehtäviä vaikutusarvioita sekä niissä käytettyjä menetelmiä arvioidaan säännöllisesti muun muassa lainsäädännön arviointineuvoston, Valtiontalouden tarkastusviraston ja talouspolitiikan arviointineuvoston toimesta. 

Ulkoisen arvioinnin lisäksi vaikutusarvioinnin objektiivisuutta turvaa avoimuus. Valtiovarainministeriö julkaisee verkkosivuillaan tietoa ministeriössä tehdyistä vaikutusarvioista sekä niissä käytetyistä menetelmistä ja oletuksista. Avoimuuden avulla jokainen voi tarkistaa, miten ministeriön esittämiin arvioihin on päädytty.

Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä muita kuunnellen

Vaikutusarviointia ja päätöksenteon tietopohjaa voidaan vahvistaa laajentamalla käytettävissä olevia rekisteriaineistoja, kehittämällä arviointimenetelmiä tai edistämällä päätöksenteon kannalta relevanttia tieteellistä tutkimusta. Esimerkiksi edellisellä hallituskaudella energiakriisin aikana yhdistettiin ensimmäistä kertaa tietoa yksittäisten kotitalouksien sähkön käytöstä kotitalouksien tulotietoihin. Tämän uuden aineiston avulla kyettiin arvioimaan aiempaa tarkemmin sähkön hinnan nousun ja potentiaalisten valtion tukitoimien vaikutuksia erilaisiin kotitalouksiin.

Julkisen talouden hoitamista koskevaan parlamentaariseen sopimukseen sisältyy kirjaus siitä, että valtiovarainministeriön kykyä laaja-alaisiin vaikutusarvioihin vahvistetaan ja kehitetään. Meillä ministeriössä onkin jo asetettu loppuvuodesta vaikutusarviointia kehittävä työryhmä, jonka suositusten perusteella ministeriömme vaikutusarviointiin liittyviä käytäntöjä ja menetelmiä tullaan kehittämään.

Vaikutusarvioinnin kehittämistyöryhmän työ on vielä alkuvaiheessa, ja tähän mennessä olemme kuulleet muun muassa muiden ministeriöiden kokemuksia ja lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksiä. Työssä kuulemme myös muiden sidosryhmien ja tutkijoiden näkemyksiä vaikutusarviointityön kehittämisestä.

Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa myös poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointia.

Vaikutusarvioinnin tehtävänä on tuoda arvovalinnat esiin

Tietoon perustuva päätöksenteko on yhdistelmä poliittisia arvovalintoja ja tutkimustietoa. Ministeriöiden tehtävänä on tuottaa objektiivista tietoa, jonka pohjalta poliittiset päättäjät voivat tehdä arvopohjaisia valintoja. Vaikutusarvioinnin yhtenä tehtävänä on tuoda nämä arvovalinnat näkyviksi arvioimalla päätösten vaikutuksia paitsi julkiseen talouteen myös muun muassa eri väestöryhmiin, ympäristöön, työllisyyteen ja talouskasvuun.

On kuitenkin tärkeää, että vaikutusarvioinnit tehdään objektiivisesti ja riippumattomasti ilman poliittista ohjausta. Poliittisten arvovalintojen paikka on siinä, miten eri tavoitteita ja vaikutuksia painotetaan, ei siinä millä oletuksilla vaikutuksia arvioidaan.

Koska ministeriöissä tehtävät arviot vaikuttavat toteutettavaan politiikkaan, on tärkeää, että arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja oletuksista käydään avointa akateemista keskustelua.

Valtiovarainministeriölle on annettu merkittävä vastuu tulevien julkisen talouden sopeutustoimien vaikutusten arvioinnissa. Tämä vastuu edellyttää sitä, että ministeriössämme tehtävä vaikutusarviointi on jatkossakin avointa ja luotettavaa. Kehitystyömme tavoitteena on tuottaa vielä nykyistä kattavampia ja laadukkaampia arvioita valtioneuvoston ja eduskunnan käyttöön sekä yhteiskunnan hyväksi.

Olli Kärkkäinen
Strategia- ja tutkimusjohtaja