Kansainvälinen valuuttarahasto suosittaa Suomea jatkamaan julkisen talouden sopeutusta

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkisti vuosittaisen raporttinsa Suomen taloudesta maanantaina 19. tammikuuta. IMF:n mukaan julkisen talouden vahvistamista täytyy jatkaa useiden vuosien ajan.

Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosittain niin, että sopeutus vastaa puolta prosenttia bruttokansantuotteesta. Tätä tahtia pitää IMF:n mukaan jatkaa, kunnes julkisen talouden tasapaino on saavutettu ja velka on laskevalla uralla. 

Kansallinen finanssipoliittinen kehikko auttaa velkaantumisen taittamisessa. Sopeutus edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista sekä menojen uudelleentarkastelua ja välillisten verojen arviointia.

IMF antaa useita esimerkkejä vaihtoehtoisista sopeutustoimista: sosiaaliturvan tehokkuuden parantaminen, yritystukien vähentäminen ja eläkeuudistuksen tekeminen.

Valuuttarahasto ohjaisi rakenteelliset verouudistukset muun muassa fossiilisten polttoaineiden verotukien poistamiseen ja alennettujen arvonlisäverokantojen lähentämiseen yleiseen verokantaan.

IMF korostaa tarvetta lisätä tuottavuutta rakenteellisten uudistusten avulla sekä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman osaamistasoa. Erityisesti tekoälytaitojen kehittämiseen olisi panostettava.

Kasvu käynnistyy kuluvana vuonna

Suomen talouskasvu käynnistyy yksityisen kysynnän vahvistuessa. Talous kasvaa lähivuosina noin 1,5 prosenttia.

Inflaatio pysyy noin kahdessa prosentissa, jolloin reaalipalkat ja käytettävissä olevat tulot kasvavat. Yhdessä verokevennysten ja kotitalouksien korkeiden säästöjen kanssa ne tukevat yksityistä kulutusta ja investointeja. Potentiaalisen tuotannon kasvuvauhdin IMF arvioi olevan noin yhden prosentin luokkaa.

Talouskasvun riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan. Ne liittyvät kansainvälisen kaupan jännitteisiin sekä geotalouden epävarmuuteen.

Julkinen talous heikentynyt merkittävästi

Suomen julkista taloutta ovat viime vuosina heikentäneet suhdannekehityksen lisäksi monet muut tekijät: puolustusmenojen kasvu, maahanmuuttoon liittyvien menojen nousu, tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu, indeksoinnista aiheutuvat korkeammat eläkemenot, korkomenojen nousu sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvu. Näistä syistä alijäämä on edelleen 4,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2025, vaikka hallitus on toteuttanut menosäästöjä. Ilman uusia toimia velkasuhde lähestyy jo 95 prosenttia BKT:stä kuluvan vuosikymmenen lopussa.

Suomen tulee lisätä kasvupotentiaaliaan

IMF näkee Suomen suurimmat kasvumahdollisuudet tuottavuuden vahvistamisessa, erityisesti työmarkkinoiden toimivuuden, koulutuspolitiikan ja EU:n sisämarkkinaintegraation syventämisen kautta.

IMF kiittää aiempia uudistuksia, joilla on vahvistettu työn vastaanottamisen kannustimia, mutta katsoo lisätoimien olevan tarpeen. IMF korostaa myös korkeakoulutuksen vahvistamista ja ehdottaa rajoittamaan mahdollisuuksia suorittaa useita samantasoisia tutkintoja, jotta koulutuspaikkoja vapautuisi ensikertalaisille. Se ehdottaa myös korkeakoulututkintoihin opiskelijamaksuja, koska osallistumisaste on kansainvälisesti matala ja julkisen talouden haasteet rajoittavat rahoituksen lisäämistä.

Valuuttarahasto painottaa maahanmuuttajien tehokkaampaa integroitumista työmarkkinoille: työperäisen maahanmuuton prosessien selkeyttämistä sekä suomen kielen opetuksen vahvistamista.

Lisäksi IMF nostaa tekoälyn, digitalisaation ja innovaatiovalmiudet keskeisiksi tuottavuuden ajureiksi. Vaikka Suomen lähtötilanne on vahva, teknologian laajempi käyttöönotto voi muuttaa työmarkkinoiden rakennetta ja lisätä rakennetyöttömyyden riskiä. Tämä edellyttäisi panostuksia korkeakoulutukseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja tekoälytaitojen kehittämiseen.

Rahoitussektorin toimintaedellytyksiä vahvistettava

IMF arvioi Suomen rahoitusjärjestelmän olevan yleisesti vakaa ja pankkisektorin kestävän hyvin häiriöitä. Järjestön mukaan systeemiset riskit ovat tällä hetkellä hallinnassa, vaikka sektorikohtaisia haavoittuvuuksia on edelleen olemassa. Näistä IMF kiinnittää erityistä huomiota kiinteistömarkkinoihin liittyviin riskeihin.

IMF perustaa arvionsa pitkälti aiempiin rahoitussektorianalyyseihinsä (FSAP) ja korostaa, että Suomen rahoitussektorin suuri koko ja vahva integroituminen kansainvälisiin markkinoihin – erityisesti Pohjoismaihin – altistavat järjestelmän rajat ylittäville shokeille.

Makrovakauspolitiikan puskureita tulisi edelleen vahvistaa eikä asuntorahoituksen ehtoja tulisi keventää.

Raportti on osa maaseurantaa

IMF julkaisee vastaavan raportin kaikista jäsenmaistaan osana maaseurantaansa. Raportti käsittelee muun muassa julkista taloutta, työmarkkinoita, tuottavuutta ja rahoitusmarkkinoita. Raportti pohjautuu IMF:n asiantuntijoiden omiin arvioihin ja keskusteluihin, joita he ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.

IMF:n vierailuja jäsenmaissa kutsutaan artikla IV-konsultaatioiksi, koska ne perustuvat IMF:n sopimusartiklaan IV. 

IMF julkisti lausuntonsa Suomesta 10. marraskuuta ja koko raportin maanantaina 19. tammikuuta.

Lisätietoja:
Finanssineuvos Sari Sontag, puh. 02955 30181, sari.sontag(at)gov.fi
Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 02955 30514, jussi.lindgren(at)gov.fi