Valtiovarainministeriön raportti:
Kasvava velkaantuminen luo riskejä Suomen julkiseen talouteen, vaikka kestävyysvaje on aiempaa pienempi
Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on jonkin verran aiempaa pienempi mutta edelleen merkittävä, arvioi valtiovarainministeriö julkisen talouden kestävyyttä tarkastelevassa raportissaan.
Valtiovarainministeriö esittää 7. heinäkuuta julkaistussa raportissaan uuden arvion julkisen talouden kestävyydestä. Arvion mukaan kestävyysvaje eli julkisen talouden tulojen ja menojen ero pitkällä aikavälillä on 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Tämä on noin 10 miljardia euroa vuoden 2024 tasolla. Valtiovarainministeriön arvio on pienentynyt viime syksystä, jolloin ministeriö arvioi kestävyysvajeeksi runsaat 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.
”Arvion pieneneminen johtuu muun muassa laskelmiin tehdyistä päivityksistä ja tarkennuksista. Toisaalta koronaviruspandemia on vaikuttanut arvioon kasvattamalla sitä maltillisesti. Arvio koronaviruspandemian vaikutuksesta on kuitenkin huomattavan epävarma, ja arvio tarkentuu myöhemmin”, sanoo finanssineuvos Jenni Pääkkönen.
Valtiovarainministeriön raportti tarkastelee Suomen julkisen talouden kestävyyttä laajasti eri näkökulmista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi raportissa esitellään erilaisia velkaskenaarioita.
Raportti ei ota tarkemmin kantaa toimiin, joilla kestävyysvajetta voidaan pienentää. Raportti kuitenkin osoittaa, että syntyvyyden palautuminen 2000-luvun alun keskimääräisiin lukemiin ei auta merkittävästi pitkän aikavälin kestävyyshaasteeseen.
Väestön ikääntyminen lisää paineita julkiseen talouteen
Väestön ikääntyminen vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen.
Raportissa tehdyt väestötarkastelut osoittavat, että edes syntyvyyden merkittävä kasvu ei riittäisi estämään vanhushuoltosuhteen heikkenemistä. Lisäksi kestää aikansa ennen kuin korkeampi syntyvyys heijastuu työikäisten määrään ja siten alkaa parantaa julkisen talouden tilaa.
Lisääntyvällä työperäisellä maahanmuutolla on tietyin edellytyksin syntyvyyttä nopeampi ja suotuisampi vaikutus pitkän aikavälin kestävyyteen. Pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaisi julkista taloutta, mikäli maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys- ja palkkataso ei olennaisesti poikkeaisi kantaväestöstä.
Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat erityisesti kuntatalouteen. Tämä johtuu siitä, että kunnat kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Raportin mukaan erilaisilla työllisyyttä kohentavilla toimilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon tehostamisella on eniten mahdollisuuksia kohentaa julkisen talouden kestävyyttä.
Velkasuhteen vakauttaminen vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin 5 miljardilla eurolla
Valtiovarainministeriö arvioi kesän 2020 taloudellisessa katsauksessaan, että julkisen talouden velkasuhde kasvaa koronaviruspandemian myötä lähes 80 prosenttiin muutamassa vuodessa. Lisäksi velkasuhteen vakauttaminen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä edellyttää noin 5 miljardin euron sopeutusta. Sen sijaan velkasuhteen palauttaminen koronaviruspandemiaa edeltävälle tasolle eli alle 60 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä edellyttäisi mittaluokaltaan noin kaksinkertaista sopeutusta.
Julkisen velan matala korko auttaa julkisen talouden velanhallinnassa. Valtio ja paikallishallinto ovat kuitenkin niin syvästi alijäämäisiä, että velkasuhde kasvaa matalasta korosta huolimatta. Matalan koron vaikutus julkiseen talouteen ei ole positiivinen, sillä laskevien korkojen myötä työeläkerahastojen omaisuuden tuotto on laskenut. Siten korkotason lasku heikentää julkista taloutta kokonaisuutena, jos myös omaisuuden tuotto laskee samassa suhteessa. Lisäksi matala korkotaso johtuu siitä, että talouden kasvunäkymät ovat heikot.
Raportti on tehty osana valtiovarainministeriön kansantalousosastolla tehtävää analyysi- ja selvitystyötä. Raportin tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia julkisen talouden kestävyydestä käytävään keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon.
Raportin myötä kestävyysvajeen laskennassa on otettu käyttöön uusia työkaluja ja mallinnustapoja. Lisäksi laskenta-aineistoja on päivitetty ja niitä tullaan jatkossa päivittämään aiempaa useammin.
Lisätietoja:
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)vm.fi