Komissio antoi suosituksensa Suomen liiallisen alijäämän korjaamiseksi

EU:n neuvosto hyväksyy suosituksen tilanteen korjaamiseksi tammikuussa samalla, kun se päättää liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä.

”Suomi joutuu EU:n tarkempaan seurantaan. Jatkamme julkisen talouden sopeuttamista kuten tähänkin saakka. Raportoimme näistä toimistamme EU:lle”, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra. 

Korjaava nettomenopolku ohjaa sopeutusten tahtia 

Euroopan komissio antoi perjantaina 12. joulukuuta ehdotuksen neuvoston päätökseksi liiallisen alijäämän olemassaolosta ja suosituksiksi tilanteen korjaamiseksi. Suositukset sisältävät korjaavan nettomenopolun, jonka mukaisesti Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosina 2026–2028. 

Suomen nettomenot saisivat kasvaa enintään 1,3 prosenttia vuonna 2026, 1,5 prosenttia vuonna 2027 ja 1,8 prosenttia vuonna 2028. Tämä sopeutusvauhti perustuu EU-lainsäädännöstä tulevaan minimisopeutukseen, jonka mukaan vuosina 2026 ja 2027 rakenteellisen perusjäämän pitäisi vuosittain kohentua vähintään 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuodesta 2028 eteenpäin tarkastellaan rakenteellista jäämää, jonka pitäisi samoin kohentua vuosittain 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Komissio arvioi 25. marraskuuta, että Suomen nettomenot kasvavat 1,8 prosenttia vuonna 2026, minkä perusteella syntyisi vajaan 0,3 prosenttiyksikön poikkeama korjaavasta nettomenopolusta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Arvio sisältyy Suomen alustavan talousarviosuunnitelman tarkasteluun. 

Komission syysennusteen mukaan rakenteellinen perusjäämä kohenee 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2026 ja heikkenee 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2027.  

Komission suosituksessa määräaika on vuoden 2028 loppu, jolloin alijäämän pitäisi olla alle 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

Puolustuspoikkeuslauseke vaikuttaa arviointiin 

Kun komissio arvioi korjaavan nettomenopolun noudattamista, se ottaa huomioon poikkeuslausekkeen, jonka EU on aktivoinut Suomelle kasvavien puolustusmenojen vuoksi. Käytännössä poikkeuslauseke helpottaa korjaavan nettomenopolun noudattamista. 

”Teemme tämän huolehtiaksemme hyvinvointiyhteiskunnasta” 

Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta merkittävästi, mutta heikko taloustilanne on hidastanut alijäämän kohentumista. Suomen julkisen talouden alijäämää kasvattavat puolustus-, hoiva-, hoito- ja velanhoitomenot.  

”Tämä hallitus tekee oman osansa, ja samaa pitää jatkaa. Seuraavallakin hallituksella on edessä kova työ, ja toivon kaikkien ymmärtävän tämän. Emme tee tätä EU:n takia vaan Suomen tulevaisuuden takia – kyetäksemme huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja muista yhteiskunnan tärkeistä asioista myös tulevaisuudessa”, Purra sanoo. 

Mitä seuraavaksi? 

EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto päättää liiallisen menettelyn käynnistämisestä ja hyväksyy suosituksen tilanteen korjaamiseksi 20. tammikuuta.  

Suosituksen mukaan Suomen pitää raportoida korjaavista toimistaan ensimmäisen kerran huhtikuussa ja sen jälkeen säännöllisesti puolen vuoden välein. 

Valtiovarainministeriö julkistaa talousennusteensa torstaina 18. joulukuuta ja päivitetyn arvion ensi hallituskauden sopeutustarpeesta perjantaina 19. joulukuuta.  

Lisätietoja:
EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson, puh. 02955 30441, marketta.henriksson(at)gov.fi
Finanssineuvos Antti Kekäläinen, puh. 02955 30386, antti.kekalainen(at)gov.fi
Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 02955 30514, jussi.lindgren(at)gov.fi