Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Suomi vältti EU:n alijäämämenettelyn – keväällä selviää, tarvitaanko lisäsopeutuksia

Valtiovarainministeri Riikka Purra on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio ei aio ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista Suomen kohdalla.

Täydennetty 28.11. kello 14.00 tarkempaa tietoa komission seuraavista arvioista ja sopeutuskauden pidennyksen perusteluista.

Suomen julkisen talouden alijäämä on komission syysennusteen mukaan 3,0 prosenttia ensi vuonna, joten komissio ennakoi alijäämän jäävän silloin viitearvon alapuolelle ilman uusia politiikkatoimia.

“Jo päättämämme sopeutustoimet pienentävät julkisen talouden alijäämää. Vielä emme voi olla varmoja, riittävätkö ne lopulta. Komissio arvioi tilannetta uudelleen loppukeväästä”, Purra sanoo.

Komission loppukeväästä 2025 tuleva arvio koskee sitä, onko liiallisen alijäämän menettelyä syytä käynnistää julkisen talouden alijäämäkriteerin rikkoutumisen perusteella. Hallitus harkitsee huhtikuussa puoliväliriihessään, pitääkö julkista taloutta sopeuttaa lisää.

Komissio julkisti syyspakettinsa 

Euroopan komissio julkisti tiistaina 26. marraskuuta osan syyspaketistansa, jossa se arvioi muun muassa 

• alijäämäkriteerin täyttymistä Suomessa ja Itävallassa 
• EU-maiden keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisia suunnitelmia, jotka liittyvät uusiin EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin 
• euroalueen maiden alustavia talousarviosuunnitelmia ensi vuodelle. 

Komissio suosittelee nettomenopolun hyväksymistä 

Komissio suosittelee, että EU:n neuvosto hyväksyy nettomenopolun, jonka Suomi on esittänyt keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan. 

”Olen tyytyväinen siihen, että komissio arvioi suunnitelmaamme myönteisesti. Arvion mukaan olemme sopeuttaneet julkista taloutta riittävästi ja oikeaan aikaan. Emme kuitenkaan korjaa julkista taloutta komission takia, vaan koska se on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi”, Purra sanoo.

Sopeutuskauden pidennykselle lisää perusteluja 

Suomi haki keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan sopeutuskauden pidennystä uudistusten ja investointien perusteella. Komissio suosittelee pidennyksen antamista mutta haluaa pidennyksen perusteeksi myös hyvinvointialueita koskevat toimet, joista hallitus on jo päättänyt.

“Komissio tukee pyrkimyksiämme vahvistaa hyvinvointialueiden taloutta”, Purra kertoo. 

Ensi vuonna pieni poikkeama polusta 

Komissio toteaa, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma ensi vuodelle ei kaikilta osin noudata finanssipolitiikkaa koskevaa suositusta. 

Komissio tarkastelee ensi vuoden lukuja seuraavan kerran keväällä. Se arvioi liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämistä julkisen talouden velkakriteerin rikkoutumisen perusteella vasta keväällä 2026, kun toteumatiedot vuodelta 2025 ovat käytettävissä.  

Käsittely jatkuu EU:n neuvostossa ja euroryhmässä 

Keskipitkän aikavälin suunnitelma vastaa EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen vaatimuksiin. Suunnitelmassa Suomi sitoutuu noudattamaan nettomenopolkua eli sallittua julkisten nettomenojen vuotuista kasvuvauhtia. EU:n neuvosto hyväksyy tammikuussa suositukset jäsenvaltioiden nettomenopoluista ja mahdollisista sopeutuskauden pidennyksistä. 

Alustava talousarviosuunnitelma kuuluu euroalueen koordinoituun valvontamenettelyyn. Se pohjautuu hallituksen talousarvioesitykseen ensi vuodelle. Euroryhmä käsittelee alustavia talousarviosuunnitelmia joulukuussa.  

Lisätietoja:
EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson, puh. 02955 30441, marketta.henriksson(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Jari Mäkäräinen, puh. 02955 30213, jari.makarainen(at)gov.fi