Hyppää sisältöön

Ylijohtaja Leena Mörttinen:
Lainmuutokset turvaavat sijoittajansuojaa ja lisäävät kilpailua sijoituspalveluissa

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 7.2.2018 10.11
Kolumni
Leena Mörttinen.

Sijoittajansuoja parani tammikuussa, ja suuri osa uusista säännöksistä koskee myös niin sanottuja kevyen toimiluvan yrityksiä. Kevyemmän vaihtoehdon odotetaan lisäävän kilpailua sijoituspalveluissa, mikä hyödyttäisi sijoittajaa.

Lainmuutokset ovat herättäneet pelkoja sijoittajansuojan puutteista. On väitetty, että kevyen toimiluvan yrityksillä olisi lähes vapaat kädet myydä kenelle tahansa sijoittajalle mitä tahansa sijoitustuotteita. Väitteiden mukaan alalla saisi toimia myös sellaisia sijoitusneuvojia, joita uudet säännökset eivät koskisi. On myös väitetty, että Finanssivalvonnalla on heikot mahdollisuudet puuttua kevyemmin säänneltyyn toimintaan.

Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa.

Lainvalmistelija sovittaa yhteen vastakkaisia intressejä

Keskustelun taustalla on lakiuudistus, jolla pannaan täytäntöön EU:n asetus ja direktiivi rahoitusvälineiden markkinoista (MiFID 2). Valtiovarainministeriö valmisteli lakipakettia huolella usean vuoden ajan. Finanssivalvontaa ja toimialaa kuultiin aktiivisesti.

Valmistelussa vastakkain olivat toisaalta huoli sijoittajansuojasta monimutkaisten tuotteiden tulviessa markkinoille ja toisaalta huoli sääntelyn kireydestä, joka estää pienten innovatiivisten toimijoiden pääsyn markkinoille. Tällaisten vastakkaisten intressien yhteensovittaminen on lainvalmistelijan arkea.

Toimialalle tulo helpottuu

Suomi päätti ottaa käyttöön direktiivin kansallisen option, joka sallii sen, ettei säännöksiä sovelleta täysimääräisesti tiettyjä sijoituspalveluita tarjoaviin toimijoihin.

Toiveena on, että kun kynnys alalle tuloon on matalampi, markkinoille pääsee uusia, pienempiä yrityksiä. Näin kilpailu lisääntyy esimerkiksi sijoitusneuvonnan tarjoamisessa – ja tästä hyötyy myös sijoittaja.

Samalla kuitenkin varmistettiin, että merkittävä määrä tärkeitä vaatimuksia ulottuu myös kevyemmän toimiluvan yrityksiin. Tämä tukee kestävää toimintaa ja parantaa uskottavuutta asiakkaan silmissä.

Jos yritys on saanut Finanssivalvonnalta uudentyyppisen kevyttoimiluvan, se saa tarjota sijoitusneuvontaa ja toimeksiantojen välitystä hyvin tarkasti rajatuissa palveluissa. Toimeksiannot on aina välitettävä toteutettavaksi tavalliselle sijoituspalveluyritykselle, jotta sijoittajansuoja pystytään turvaamaan.

Sijoittaja saa suojaa toimiluvan tyypistä riippumatta

Suuri osa kiristyneistä sijoittajansuoja- ja menettelytapavelvoitteista koskee myös kevyemmin säänneltyjä toimijoita. Näitä ovat esimerkiksi

  • kulujen läpinäkyvyysvaatimukset
  • sijoitustuotteen soveltuvuusarviointi asiakkaalle sijoitusneuvonnan yhteydessä
  • asiakaskohderyhmän määrittäminen kullekin tuotteelle
  • ammattimainen toiminta asiakkaan edun mukaisesti
  • säännökset eturistiriitatilanteiden hallinnasta
  • sijoituspalveluyrityksen johdon luotettavuus- ja pätevyysvaatimukset
  • velvollisuus määritellä ja hyväksyä henkilöstöltä vaadittava osaaminen ja kokemus
  • velvollisuus korvata sijoittajalle aiheuttamansa vahingot.

Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan pyrkinyt jyrkkään ja täydelliseen yhdenvertaisuuteen erityyppisten toimijoiden kesken. Sijoittajansuojan epätäydellisyyden riskit ovat vähäisempiä kuin sääntelyllä tavoitellut hyödyt. Tämä koskee niin yrityksiä kuin sijoittajia.

Eduskunnassa kevennetty sääntelykehikko herätti keskustelua. Eduskunta kuitenkin hyväksyi hallituksen esityksen lopulta sellaisenaan. Eduskunnan mukaan toimiluvalle asetettavat edellytykset pitävät uuden kevennetynkin luvan vaatimukset varsin tiukkoina.

Seuraamusmaksut yhtä ankaria

Toimilupavaatimus ja keskeiset sijoittajansuojasäännökset turvaavat sen, että toimintaa kyetään valvomaan riittävän tehokkaasti. Finanssivalvonta voi määrätä väärinkäytöksistä yhtä ankaria seuraamusmaksuja riippumatta siitä, millaisella toimiluvalla yritys toimintaa harjoittaa.

Sijoittajansuojan ongelmat eivät Suomessa ole liittyneet puutteelliseen sääntelyyn. Kyse on ollut siitä, ettei säännöksiä ole noudatettu. Väärinkäytöksiä on ilmennyt niin isoissa kuin pienemmissäkin sijoituspalveluita tarjoavissa yrityksissä.

Säännösten noudattaminen riippuu aina sekä yrityksen omasta toimintakulttuurista että viranomaisvalvonnan tehokkuudesta. Viranomaisten on pystyttävä havaitsemaan mahdolliset väärinkäytökset ja puuttumaan niihin, jotta sääntely toimii ja valvonta on uskottavaa.

Ministeriö seuraa muutoksia

Valtiovarainministeriö seuraa nyt tarkkaan uusien säännösten ja niiden tavoitteiden toteutumista. Jos toiminnassa huomataan tarpeita muutoksille, niin ne tehdään.

Olisi kuitenkin onnetonta, jos kevyemmin säänneltyjen sijoituspalveluyritysten toimintamahdollisuudet tukahtuisivat jo nyt julkisen keskustelun luomaan mielikuvaan siitä, ettei kyseisiä toimijoita valvottaisi tai voitaisi väärinkäytöksistä rangaista, sillä tämä ei pidä paikkaansa.

Leena Mörttinen

Ylijohtaja, osastopäällikkö
@LMorttinen