Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander:
Muutama huomio ennusteista ja ennustemenetelmistä

On tarpeen ja arvokasta, että valtiovarainministeriön ennusteet ja menetelmät kiinnostavat. On myös tärkeää, että kenellä tahansa on mahdollisuus tutustua ennustejulkaisuihin, ennustepoikkeama-analyyseihin, menetelmäkuvauksiin ja arvioihin ministeriön ennusteiden laatimisesta, osuvuudesta ja harhattomuudesta.

Valtiovarainministeriö kuten muutkin vakiintuneet ennusteita tekevät laitokset perustavat ennusteensa ja ennustemenetelmänsä taloustieteen vakiintuneelle ymmärrykselle talouden toiminnasta. 

Ennustemallit osaavat arvioida sellaisten tapahtumien vaikutuksia, joita on tapahtunut aiemmin nykyisen kaltaisessa taloudessa. Pandemia, sota Euroopassa ja energiakriisi olivat ennustemalleille vaikea, modernin talouden aikana ennennäkemätön ja monimutkainen shokki talouteen. 

Mitä maltillisemmin shokki heilauttaa talouden tasapainosta, sen paremmin mallit toimivat ja osuvat oikeaan. Shokkiin liittynyt hintojen ja korkojen nousu ei ollut poikkeuksellista, mutta nousun mittaluokka ja nopeus olivat. Lisäksi se, että Suomi on pieni, maailmanmarkkinoista ja maailmantaloudesta riippuvainen, suhdanneherkkä talous, voimistaa lähtökohtaisesti shokin vaikutuksia Suomessa.

Ennusteessa yhdistyvät malli ja asiantuntijoiden kokemus

Mikään ennuste ei ole puhdas malliennuste. Malliennuste tarjoaa parhaimmillaan sisäisesti johdonmukaisen ja perustellun lähtökohdan, joka haastaa asiantuntijamme pohtimaan taloutta ja sen muutosajureita. Lopullisessa ennusteessa yhdistyvät malliennuste ja asiantuntijoiden kokemus ja näkemys niin, että ennusteen numerot muodostavat johdonmukaisen ja uskottavan tarinan talouden todennäköisestä kehityksestä lähivuosina.

Osa tarinaa on, että shokin jälkeen talous palautuu vähitellen tasapainoon. Kasvu palautuu vauhtiin, jonka määräävät talouden tuotantomahdollisuudet. Inflaatio palautuu Euroopan keskuspankin vahtiman hintavakauden mukaisesti 2 prosenttiin. 

Vältämme voimakasta näkemystä, ellemme löydä siihen erityisiä perusteita

Pyrimme valtiovarainministeriössä ennakoimaan talouden todennäköistä kehitystä talouden pitkän aikavälin keskiarvon ympärillä. Suhteutamme arviotamme tulevaisuudesta kokemukseemme menneisyydestä. Vältämme ottamasta voimakasta näkemystä, ellemme löydä siihen erityisiä perusteita. Monesti arvioimmekin maltillisesti matala- ja noususuhdanteiden mittaluokkaa ja kestoa. Tästä voi seurata, että matalasuhdanteen pitkittyessä osoittaudumme liian optimistisiksi ja noususuhdanteen ryöpsähtäessä käyntiin liian pessimistisiksi.

Viime vuosina olemme yliarvioineet yksityisen kulutuksen kasvun useammassa ennusteessa. Emme osanneet nähdä, kuinka pitkä epäsuotuisa häntä pandemialla, sodalla Euroopassa, energiakriisillä, inflaation ja korkojen nousulla on ollut talouteen ja esimerkiksi kuluttajien käsitykseen omasta ostovoimastaan ja sen kasvusta. Emme osanneet arvioida, kuinka paljon kuluttajien odotukset ja luottamus tulevaisuuteen ovat heikentyneet shokin vaikutuksesta.

Ennusteiden laatua valvotaan monin tavoin

Valtiovarainministeriön ennusteiden laadunvalvonta perustuu lakisääteisiin ulkoisiin menettelyihin ja sisäiseen omavalvontaan.

• Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastaa valtiovarainministeriön ennustemenetelmiä, ennusteprosesseja sekä ennusteen osuvuutta ja harhattomuutta osana lakisääteistä valtiontalouden ja finanssipolitiikan tarkastusta.
• Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN) vahvistaa valtiovarainministeriön ennustetoiminnasta vastaavalla osastolla laaditut valtion talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnittelun perustana olevat makrotalouden ennusteet.
• Valtiovarainministeriö analysoi ennusteidensa poikkeamia ja julkaisee analyysin ennustepoikkeamaraportissa kerran vuodessa.
• Valtiovarainministeriö laatii ja ylläpitää kuvaukset ennustemenetelmistään ja julkaisee ne ministeriön verkkosivuilla.

On tarpeen ja arvokasta, että valtiovarainministeriön ennusteet ja menetelmät, joilla ne laaditaan, kiinnostavat. Olemme saaneet esimerkiksi VTV:n suorittamien tarkastusten yhteydessä asiantuntevia huomioita ja ehdotuksia, joiden perusteella olemme kyenneet parantaman ennusteraportteja, ennustemenetelmiä, ennusteprosesseja ja menetelmäkuvauksia. 

On tärkeää, että kenellä tahansa on mahdollisuus tutustua ennustejulkaisuihin, ennustepoikkeama-analyyseihin, menetelmäkuvauksiin, VTV ja TPAN arvioihin valtiovarainministeriön ennusteiden laatimisesta, osuvuudesta ja harhattomuudesta. Ne antavat hyvän pohjan muodostaa oma käsitys valtiovarainministeriön ennusteista. 

Toistaiseksi VTV ja TPAN ovat arvioineet valtiovarainministeriön ennusteet harhattomiksi, keskimäärin vähintään yhtä osuviksi kuin verrokkien ennusteet ja antaneet puhtaat paperit myös valtiovarainministeriön ennustemenetelmistä ja prosesseista.

Mikko Spolander
Osastopäällikkö, ylijohtaja