Pauli Kariniemi, Sami Napari ja Jukka Vauhkonen:
Onko meillä malttia vaurastua?

Pääomamarkkinoiden kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja selkeää suuntaa. Ratkaisevia tekijöitä ovat asenteet, kulttuuri ja poliittinen tahto.

Talouskasvu on viime vuosina ollut hidasta. Hitaan kasvun taustalla on useita tekijöitä, joista yksi on väestön ikääntyminen. Se vähentää paitsi työvoiman määrää myös intoa ottaa riskiä yrittämisessä, sijoittamisessa ja investoinneissa.

Valtiovarainministeriön asettama Finanssialan kasvustrategia -työryhmä on selvittänyt, miten finanssiala voisi edistää kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.

Monipuolisempi yritysrahoitus tukisi taloutta 

Talouskasvu syntyy pohjimmiltaan yrityksissä, jotka kehittävät uusia tapoja tuottaa palveluita ja tuotteita. Tähän yritykset tarvitsevat joko omaa tai ulkoista rahoitusta. Jos rahoitusta ei ole riittävästi saatavilla, yritykset voivat investoida talouskasvun näkökulmasta liian vähän. 

Suomessa valtaosa yritysrahoituksesta on pankkilainoja. Oman pääoman ehtoinen rahoitus soveltuisi kuitenkin lainarahoitusta paremmin rahoittamaan sellaisia riskipitoisia investointeja, jotka voivat tuottaa onnistuessaan paljon mutta joissa epäonnistumisen riski on suuri.

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen tarjonnan kasvattaminen parantaisi myös pankkilainojen saatavuutta. Jos lainanhakijan vakavaraisuus on vahva, pankki uskaltaa lainoittaa riskipitoistakin hanketta. Nykyistä monipuolisempi yritysrahoitus, jossa erityisesti osakepääomalla olisi suurempi merkitys, tukisi talouden kasvun lisäksi myös rahoitusjärjestelmän vakautta.

Kotitalouksilla on tärkeä rooli 

Kotitalouksien valinnoilla on oma tärkeä roolinsa pääomamarkkinoiden kehittämisessä. Vaikka suomalaiset sijoittavat aiempaa enemmän osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin, Suomessa kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta huomattavasti suurempi osuus on pankkitalletuksissa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kotitalouksien kannustaminen monipuolistamaan sijoituksiaan syventäisi osaltaan Suomen pääomamarkkinoita. Kotitalouksien talousosaaminen puolestaan vaikuttaa heidän kykyynsä hyödyntää eri sijoitusmahdollisuuksia. 

Toimenpiteitä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi

Mitä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi sitten pitäisi konkreettisesti tehdä? Nähdäksemme toimenpiteiden painopisteen tulisi olla juuri oman pääoman ehtoisen riskirahoituksen aktivoimisessa. Osaava pääoma pitäisi yksinkertaisesti laittaa töihin. Toimenpidepaketti voisi sisältää ainakin seuraavat elementit.

Ensinnäkin kotimaisten pääoma- ja kasvurahastojen kasvuedellytyksiä tulisi parantaa kohdennetuilla veromuutoksilla. Havaitut esteet kotimaisten säätiöiden ja ulkomaisten rahastojen rahastojen tekemille sijoituksille suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin tulisi poistaa. Kun kotimaisten pääoma- ja kasvurahastojen koot kasvaisivat, eläkerahastojenkin olisi helpompaa sijoittaa niihin.  

Toiseksi verotusta pitäisi muokata enemmän investointeja, riskinottoa ja kasvua kannustavaan suuntaan. Nykyinen osinkoverotus ei tätä tee. Verotus myös kohtelee epäneutraalisti listaamattomien ja listayhtiöiden osinkoja. 

Kolmanneksi Helsingin pörssin houkuttelevuutta tulisi kasvattaa, sillä suurimpien suomalaisten pörssiyritysten vaihtuvuus on ollut verrattain vähäistä. Sijoittajat vaikuttavat arvostavan vakiintuneen aseman saavuttaneita vakaita osingonmaksajia kasvuhakuisempien yritysten sijaan. Sama jähmettyneisyys koskee myös valtiota omistajana. 

Neljänneksi voisimme Ruotsin tavoin luoda myönteistä asenneilmapiiriä kotitalouksien sijoittamista kohtaan. Nykyinen osakesäästötili voitaisiin laajentaa sijoitussäästötiliksi, joka sallisi sijoitukset myös rahastotuotteisiin. Säästötilin koon ylärajan voisi samalla poistaa. Uudistuksessa tulisi varmistaa, että kilpailu lisääntyisi, minkä myötä rahastojen hallinnointikustannukset voisivat madaltua. Myös työtä talousosaamisen parantamiseksi tulee jatkaa. Piensijoittajien pitää ymmärtää sijoituksiin liittyvät riskit ja kyetä ne myös kantamaan. Viime viikot ovat jälleen hyvä muistutus osakesijoitusten arvon heilahteluista. 

Viidenneksi valtiolla on luonnollisesti tärkeä rooli pääomamarkkinoiden kehittämisessä. Valtion on kuitenkin parasta keskittyä ennen kaikkea luomaan ennustettavaa sijoitusympäristöä ja paikkaamaan mahdollisia markkinapuutteita. Valtion ei markkinataloudessa tule myöskään rientää aina pelastamaan epäonnistuneita hankkeita ja yrityksiä. On hyvä muistaa, että toimiva rahoitusjärjestelmä rahoittaa hyviä hankkeita mutta myös karsii huonoja hankkeita. Rahoituksen hyvä saatavuus ei vielä merkitse sen hyvää kohdentumista.

Pitkäjänteistä työtä ja poliittista tahtoa

EU:ssa pääomamarkkinaunionia on rakennettu kuin Iisakinkirkkoa, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Yhteismarkkinoiden potentiaali pääomamarkkinoilla on jäänyt piippuun. Voisiko Suomi hyödyntää tätä käyttämätöntä potentiaalia? Voisiko Suomi profiloitua EU:ssa maana, jossa olisi kansainvälisesti laadukas ja kustannustehokas pääomasijoitusrahastorakenne, siihen liittyvä verolainsäädäntö ja toimivat viranomaiskäytännöt?

Pääomamarkkinoiden kehittämisessä tuskin löytyy pikavoittoja. Pikemminkin kyse on pitkäjänteisestä työstä, jota pitäisi kuitenkin ohjata kirkas näkemys siitä, mihin suuntaan haluamme taivaltaa. Viime kädessä kyse on asenteista, kulttuurista ja poliittisesta tahdosta. Onko meillä malttia vaurastua?

Kirjoitus pohjautuu valtiovarainministeriön asettaman Finanssialan kasvustrategia -työryhmän työhön. Työryhmän loppuraportti julkaistaan toukokuussa.

Pauli Kariniemi
Ylijohtaja, osastopäällikkö, VM
Finanssialan kasvustrategia -työryhmän puheenjohtaja

Sami Napari
Finanssineuvos, VM

Jukka Vauhkonen
Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki