Pääministeri Petteri Orpon puheenvuoro korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 13.5.2025

Pääministeri Petteri Orpo piti puheen korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 13.5.2025. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisat korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon edustajat, hyvä korkeakouluväki!

Voin vilpittömästi sanoa, että on mukavaa olla täällä tänään tapaamassa teitä.

Tällä kaudella on ollut ilo tehdä yhteistyötä kanssanne muun muassa uudistetussa tutkimus- ja innovaationeuvostossa. Erityiskiitokset etenkin teille, rehtorit Sari Lindblom ja Vesa Taatila sekä Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola aktiivisesta työstänne neuvostossa. Kiitos myös virkakunnan edustajat – Sirkku, Erja, Johanna ja muut.

TIN:n kokoonpanon kanssa on käyty monia hyviä, Suomen kannalta tärkeitä keskusteluja. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinneissa kuljemme täysin tavoiteaikataulussa ja uskallan jo sanoa, että saavutamme kunnianhimoisen 4 prosentin tavoitteemme vuoteen 2030 mennessä.

Olemme sitoutuneet parlamentaariseen TKI-sopuun täysimääräisesti.

Hyvät ystävät, voin vakuuttaa, että tässä taloustilanteessa yli miljardin euron lisäinvestoinnit eivät ole itsestään selvä teko. On siis iso asia, että teemme tämän nyt.

TKI-päätökset hyödyttävät paitsi korkeakouluja, tiedelaitoksia ja kasvuhakuisia yrityksiä, myös suuresti koko Suomen taloutta. Uskon tieteellisen tutkimuksen ja ihmisten kykyyn muuttaa maailmaa. Ihmiset ja osaaminen ovat arvokkainta pääomaamme.

TKI-työltä odotetaan paljon. Minä luotan teihin ja osaamiseenne. Uskon siihen, että suomalaiset korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset näyttävät kykynsä ja saavat tuloksia aikaan. 

Hyvät kuulijat,

Te tiedätte, että Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen.

Hallituksemme tärkein tavoite onkin saada maamme talous kasvuun.

Ensimmäisen kahden vuoden ajan olemme laittaneet talouden perustaa kuntoon. Kymmenen miljardin euron sopeutustoimet ovat mittaluokaltaan historialliset ja välttämättömät.

On hyvä palauttaa mieliin, miksi tämän mittaluokan sopeutuksiin ryhdyimme. Hallituskauden alkaessa valtio oli jo vaarallisesti velkaantunut – julkiset menot olivat kasvaneet aivan liikaa suhteessa maksukykyymme.

Velan myötä kasvavat myös korkomenot. Pian käytämme suomalaisten veronmaksajien, teidän ja meidän eurojamme, korkomenoihin peräti neljä miljardia euroa joka vuosi.

Korkeakoulujen valtionrahoitus on (budjettikirjan) mukaan noin 3,3 miljardia euroa ja hyvin lähellä tätä myös ensi vuonna. Korkomenojen mittakaava on siis vakava ja pysäyttävä.

Velka voi vaarantaa sivistysvaltion. Jokainen korkomenoihin käytetty veromiljoona on pois ihmisten tärkeistä palveluista, koulutuksesta, tieteestä ja uuden luomisesta.

Näitä asioita meillä ei ole varaa vaarantaa.

Näistä kymmenen tuhannen miljoonan euron sopeutuksista huolimatta velanotto ei lopu vielä tämän hallituskauden aikana. Työtä jää – kuten on ollut tiedossa – myös seuraaville hallituskausille.

Arvoisat korkeakouluyhteisön edustajat,

Huhtikuun puoliväliriihessä teimme tietoisen rytminmuutoksen. Käänne parempaan on tapahtumassa ja sitä on syytä vauhdittaa.

Ihmiset eivät loputtomiin jaksa kuunnella huonoja uutisia, maailman melskettä ja katastrofeja.

Kasvu voi syntyä vain toivosta ja luottamuksesta. Siitä, että jokainen suomalainen voi tavoitella omia unelmiaan. Siitä, että jokainen täällä voi luottaa siihen, että asiat kyllä järjestyvät.

Hallitus kokoontui pääsiäisen jälkeen puoliväliriiheen. Teimme päätöksiä, joilla parannamme yritysten toimintaedellytyksiä ja alennamme palkansaajien verotusta yli miljardilla eurolla. Ansiotuloverotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Ansaitusta palkasta jää jatkossa selvästi enemmän käteen.

Kannustamme ihmisiä tavoittelemaan parempaa tulotasoa, vaativampia tehtäviä ja korkeampaa koulutustasoa – kannustamme työhön, luovuuteen ja yritteliäisyyteen.

***

Toimitusjohtaja Risto Murron työryhmän työn pohjalta päätimme myös kunnianhimoisista kasvutoimista ja jatkamme uudistavaa tutkimus- ja kehittämispolitiikkaa. Murron ryhmän loppuraportissa osaamisella ja tutkimuksella oli ansaitusti keskeinen asema.

Koulutustason nosto ja tuottavuuskasvu ovat aivan keskeisiä asioita Suomen menestyksen kannalta.

Olemme pyrkineet pitämään tällä hallituskaudella koulutusta suojassa suurilta leikkauksilta. Puhun erityissuojelusta edelleen täysin suorin selin.

On tältä hallitukselta arvopohjainen valinta, että investoimme peruskouluun ja oppimiseen, koulutustason nostoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Isot sopeutukset on tehty muualta.

Samoin on tietoinen valinta, että korkeakoulujen rahoituksen indeksit ovat täysimääräisesti voimassa. Moniin muihin indekseihin olemme joutuneet koskemaan.

Kyllä, myös koulutussektorille on jouduttu ja joudutaan kohdentamaan sopeutuksia. Mittakaava huomioiden ne ovat kuitenkin maltillisia.

Tällä hallituskaudella on todella investoitu koulutukseen, tieteeseen ja sivistykseen.

Hyvät ystävät,

Yksin ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus on noussut tällä hallituskaudella yli miljardin euron rajan. Yliopistot ovat yli kahdessa miljardissa.

Suomen Akatemian, suomalaisen huippututkimuksen rahoittajan, myöntövaltuudet ovat tämän kauden jälkeen korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Tämä raha menee valtaosin yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön. Siis lyhentämättömänä kaikkein parhaille tieteen tekijöille, vapaalle tutkimukselle.

Ensi vuodesta alkaen myös T&K-rahoitusta kohdennetaan suoraan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ja teemme yhteensä 100 miljoonan euron investoinnin koulutustason nostoon. Tätä ennen tohtoripilotti on tuonut yliopistojen tohtorikoulutukseen yli 250 miljoonan euron lisäyksen.

Korkeakoulupolitiikassa hallituksen linja on ollut johdonmukainen: Haluamme lisätä nuorten ihmisten mahdollisuuksia kouluttautua ja haluamme nostaa suomalaisten koulutustasoa.

Kannan huolta siitä, että meillä on edelleen kymmeniä tuhansia kyvykkäitä ihmisiä korkeakoulujen hakijasumassa. Se on ankara paikka nuorelle, jolla olisi kaikki edellytykset korkeakoulututkinnon suorittamiselle, mutta paikka ei vaan aukene.

Sanotaan, että meillä ei ole koulutusjärjestelmässä umpiperiä, mutta kyllä tässä taitaa vähän olla.

***

Kuten aluksi totesin, maksamme valtion velasta korkoa jo selvästi enemmän kuin rahoitamme korkeakoulutusta. Tämä suhdeluku on väärin ja se pitää korjata.

Ei hyvinvointiyhteiskunta toimi pidemmän päälle niin, että valutamme veroeurot korkomenoihin, samalla kun tarvitsemme korkeaa osaamista ja monia muita kasvun tekijöitä enemmän kuin koskaan.

Nyt on meistä kaikista kiinni, kääntyykö talous kasvuun ja kirkastuuko horisontti. Tartutaan toivoon ja luotetaan siihen, että meille käy hyvin. Eihän tästä muuten mitään tule.

Olen ilolla seurannut tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien ensimmäisiä kuukausia ministerinä. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö on loistava asia juuri tällaisella hetkellä. Puoliväliriihessä päätetyillä rahoituksilla ja uusilla reformeilla on mahdollisuudet saavuttaa paljon hyvää.

Toivon rohkeaa visiota. Sellaista, jolla pääsemme menestyksellä hankalan 2020-luvun yli, kohti vuotta 2040.

Näillä sanoilla kiitän kutsusta ja toivotan teille erinomaista seminaaripäivää.

Entisenä ylioppilaspoliitikkona ja SYL:n pääsihteerinä on aina erityisen mukavaa nähdä ja kuulla, mitä suomalaiselle korkeakoulutukselle kuuluu!