Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Finanssineuvos Jukka Mattila:
Rakenteellisilla työllisyystoimilla voidaan vahvistaa julkista taloutta

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 21.11.2022 8.33
Kolumni

Julkisen talouden kantokykyyn ja sitä kautta hyvinvointivaltion tavoitteiden edistämisen mahdollisuuksiin vaikuttaa keskeiseltä osin yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen määrä. Siihen vaikuttavat tuottavuuden sekä työllisyyden kehitys. Työllisyyden vahvistaminen on yksi työkaluista, joita meillä on käytössämme, kun pyrimme vahvistamaan hyvinvointivaltion rahoituksen edellytyksiä.

Julkisen vallan kyky vaikuttaa työllisyyteen pysyvämmin tapahtuu pitkälti rakenteellisten uudistusten kautta. Rakenteellisissa uudistuksissa pyritään vaikuttamaan yhteiskunnan pelisääntöihin tavalla, joka muuttaa ihmisten ja yritysten käyttäytymistä. Kannustimien muutoksen seurauksena moni toimija joutuu sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Tämä on oikeastaan rakenteellisten uudistusten väistämätön edellytys: ilman riittävän suurta kannustimien vahvistumista toivottua muutosta toiminnassa ei saataisi aikaiseksi. 

Julkinen talous hyötyy työllisyyden vahvistumisesta kasvavien verotulojen ja vähenevien etuusmenojen muodossa: korkeampi työllisyys tarkoittaa, että hyvinvointiyhteiskunnalla on enemmän voimavaroja, ja näin paremmin varaa hyvinvointiyhteiskunnan tärkeäksi katsomiin tehtäviin. 

Uudistusten on oltava riittävän laajoja ja huolellisesti toimeenpantuna

Rakenteelliset työllisyystoimet tuovat nopeasti mieleen etuusmenojen sopeuttamisen. Vahvaa tutkimusnäyttöä onkin esimerkiksi siitä, että työttömyysturvaa muuttamalla työllisyyttä voidaan vahvistaa. Tällöin säästöjä syntyy kahta kautta: yhtäältä työllisyyden kautta tulevina hyötyinä ja toisaalta etuusmenojen säästöinä. Kaikki käytössä olevat välineet eivät kuitenkaan liity etuuksien leikkaamiseen. Työllisyyttä voidaan edistää myös vahvistamalla palveluita sekä palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista.

Kuluneella hallituskaudella on tehty merkittäviä muutoksia työvoimapalveluissa. Uudistamisen varaa on kuitenkin yhä: esimerkiksi Suomen työkykyyn liittyvät etuudet ja prosessit ovat varsin sirpaleisia ja vastuu kokonaisuudesta on erittäin hajanainen. Myös koulutuspolitiikka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi tinkimällä nykyisistä, usein heikkovaikutteisista aikuisiän opintoetuuksista voitaisiin niukkoja voimavaroja kohdentaa sinne, missä niistä saataisiin irti parempia tuloksia. Väestön työkykyä parantavat toimenpiteet sekä koulutuspanostusten nykyistä tehokkaampi kohdentaminen vahvistaisivat myös yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. 

Huomattava julkisen talouden vahvistaminen rakenteellisilla uudistuksilla edellyttää, että uudistukset koskevat merkittävää väestö- tai yritysmäärää. Vaikutusten saavuttamisen näkökulmasta on myös panostettava uudistusten toimeenpanoon: jos muutosta ei pystytä käytännössä toteuttamaan, jäävät vaikutukset saavuttamatta. 

Uskottava vaikutusten arviointi auttaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa

Mikäli työllisyyden kautta halutaan tavoitella merkittäviä hyötyjä julkisessa taloudessa, on sekä palveluihin että etuuksiin liittyvät keinot otettava käyttöön. Helppoja ratkaisuja ei ole edessä, mutta erilaisia vaihtoehtoja onneksi on. Ratkaisuja tehtäessä on kuitenkin oltava realistinen. Tässä paras tuki on uskottava ja laadukas vaikutusten ennakkoarviointi sekä tavoitteiden asettaminen näköpiirissä olevien keinojen mukaisesti. 

Julkisen talouden vahvistamista ei voida kuitenkaan rakentaa toiveiden ja tavoitteiden varaan: hyvien tavoitteiden tueksi olisi skenaarioiden sijaan pystyttävä osoittamaan perusteluja ja vaikuttavia keinoja, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Kukaan ei kiistä, etteikö esimerkiksi työperäinen maahanmuutto sen koostuessa vaikkapa korkeasti koulutetuista vahvistaisi julkisen talouden näkymiä. Epäselvyyttä on siitä, miten merkittävästi julkinen sektori siihen kykenee vaikuttamaan, ja voidaanko sille asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita saavuttaa.

Huolellisesti valmistelluilla ja uskottavalla tavalla ennakkoarvioiduilla uudistuksilla voidaan saada aikaan muutoksia, jotka parantavat työllisyyttä. Ennakkoarviointi auttaa myös asettamaan tavoitteet sellaiselle tasolle, että niiden saavuttaminen on mahdollista. Näin valmistelluilla toimenpiteillä voidaan paitsi helpottaa julkisen talouden tilannetta, mutta myös kasvattaa väestön tulotasoa ja kiinnittymistä yhteiskuntaan vahvistuvan työllisyyden kautta.

Finanssineuvos
Jukka Mattila

Valtiovarainministeriö julkaisee joulukuussa 2022 virkamiespuheenvuoron, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Tämä kolumni on osa virkamiespuheenvuoron kolumnisarjaa, joka taustoittaa virkamiespuheenvuorossa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja.

 
Sivun alkuun