Valtiovarainministeri Annika Saarikko:
Suomi nousee vahvalla, pitkäjänteisellä ja kestävällä kasvulla

Olemme selvinneet Korona-pandemian aiheuttamasta talouden ulkoisesta shokista erinomaisesti. Siitä kiitos kuuluu suomalaisille, työmarkkinaosapuolille ja ketterälle hallinnolle niin kunta-, alue- kuin kansallisellakin tasolla. Valtio velkaantui ja otti vastaan iskuja niin kuntien, yritysten kuin ihmistenkin puolesta. Bruttokansantuotteen (BKT) alenema jäi kansainvälisesti vertaillen pieneksi, työpaikat pystyttiin säilyttämään.

Kiitos kuuluu myös Euroopan tason ratkaisuille: Euroopan keskuspankki on keventänyt rahapolitiikkaa, ja EU on toiminut ripeästi. EU:n elpymisväline käynnisti koordinoidun kasvua edistävän elinkeino- ja rakennepolitiikan. Vihreät investoinnit vähentävät kasvihuonepäästöjä. Digitalisaatio vauhdittaa tuottavuutta.

Kehitys on ollut olennaisesti parempi kuin kriisin alkuvaiheessa arvioitiin. Talouspolitiikan strategia koronakriisissä -raportissa ennakoitiin, että bruttokansantuote alenee 9 prosenttia vuonna 2020, mutta alenema jäi 2,9 prosenttiin (Vesa Vihriälä, Bengt Holmström, Sixten Korkman, Roope Uusitalo).  

Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan palaisimme kriisiä edeltävälle BKT-kasvun uralle jo vuonna 2022.  Vuonna 2023 työllisyysaste nousisi yli 74 prosentin. Hallitusohjelman alkuperäinen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta hallituskauden lopussa on siis käden ulottuvilla. Hallituksen kestävyystiekartassa keväällä vielä tähdättiin vuoteen 2025.

Rohkenen väittää, että tähän mennessä koronakriisin hoito on Suomen parhaiten onnistunut taloudellisesta shokista selviytyminen avoimen talouden olosuhteissa. Painotukseni on sanoilla ”tähän mennessä”.  Kriisinhoidon lopullinen onnistuminen mitataan vasta vuosien päästä monen asian summana. Tähän vaikuttaa se, miten onnistumme estämään lapsille ja nuorille rajoituksista aiheutuneita haittoja tai yksinäisyydestä seuraavia mielenterveysongelmia. Vielä on näkemättä, miten kriisistä eniten kärsineet alat, kuten matkailu-, ravintola- ja kulttuuriala, pääsevät eteenpäin.

Kyse on yhteisestä onnistumisesta. Ihmiset luottivat viranomaisiin, lomautusjärjestelmä onnistui ehkäisemään irtisanomisia, yritystuet estivät konkursseja ja kunnat organisoivat joustavasti palveluitaan uudelleen. Hyvä lopputulos näkyy myös siinä, että ihmisten luottamus tulevaisuuteen on vahvaa. Sen merkkinä syntyvyys Suomessa on nousussa toisin kuin missään muussa pandemiasta kärsineessä maassa. 

Hallitus luo kasvun edellytyksiä

Miten Suomi pärjää yhtä hyvin jatkossa? Vuoden parin talouden kasvupyrähdys ei riitä siihen, että varmistamme hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituksen. Yhden prosentin kasvu kansantaloudessa vahvistaa valtion taloutta noin 800 miljoonalla ja koko julkista taloutta noin 1,3 miljardilla eurolla. Verotulot kasvavat, ja sosiaaliturvamenot pienenevät. Tarvitaan pitkäjänteistä vahvaa kasvua, joka on luonnon kannalta kestävää.

Talouden kasvuun tarvitaan yritysten investointeja. Investointien suurin este on pula osaavasta työvoimasta. Avoimia työpaikkoja on runsaasti. On tarpeen saada työnhakijoiden osaaminen kuntoon, estettävä pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja mahdollistettava työn perässä liikkuminen. Kohtuuhintainen asuminen ja liikkumisen kustannukset ovat tässä avainasioita. Etuuksien pitää kannustaa ripeään työllistymiseen. 

Syntyvyyden nousu auttaa työvoimapulaan vasta 20 vuoden päästä. Siksi tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Suomalaisten asenteet työperäiseen maahanmuuttoon ovat muuttuneet koko ajan myönteisempään suuntaan niin pienillä kuin suurillakin paikkakunnilla.

Hallituksen toimet ensi vuoden budjetissa luovat edellytyksiä vahvan kasvun jatkumiselle. Hallitus vauhdittaa hyvää kierrettä, joka vahvistaa inhimillistä pääomaa ja osaamista sekä investontiympäristöä ja -kykyä. Esimerkkejä tästä ovat oppivelvollisuusiän pidentäminen, jatkuvan oppimisen toimet ja työvoimapalveluiden uudistuminen tiiviin palvelupolun tarjoaviksi.  Työkykytoimia vahvistetaan. Perhevapaauudistus tarjoaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen perheen tarpeista lähtien.

Työpaikat syntyvät kasvuhakuisiin yrityksiin. Rohkeutta investoida tuovat työperäisen maahanmuuton lupajärjestelmän uudistaminen ja verotuksen toimet. Tuplapoistot jatkuvat, ja verotuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) kannustin paranee. Teollisuuden sähköistymisen tuki helpottaa siirtymää kohti hiilineutraalisuutta. Yritysten verotus ei kiristy.

Budjetin tasapainottaisi 78 prosentin työllisyysaste

Työllisyysasteen nousu ja talouden kasvu ovat julkisen talouden tasapainottaja. Jos työllisyysasteemme olisi 78 prosenttia, julkinen talous tasapainottuisi. Sitä on tavoiteltava mahdollisimman ripeästi.

Tämä hallitus on ensinnäkin ylläpitänyt työllisyyttä ja estänyt työpaikkojen vähenemistä koronakriisissä. Samalla on päätetty ja pantu valmisteluun 440 miljoonan euron edestä rakenteellisia työllisyystoimia, jotka nostavat työllisten määrää 40 000–80 000 työllisellä vuodesta 2023 alkaen. Ensi keväänä on vielä tulossa 110 miljoonan euron arvoiset toimet, joiden vaikutus näkyy lähivuosina.

Marinin hallitus toki on hyötynyt paljon kustannuskilpailukyvyn palauttaneista toimista, joita Sipilän hallitus teki. Sipilän hallituksen toimet myös loivat julkiseen talouteen liikkumavaraa, joka mahdollisti ketterän reagoinnin koronakriisiin. Seuraava hallitus tulee puolestaan hyötymään tämän hallituksen mittavista rakenteellisista uudistuksista, jotka parantavat työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa, sujuvoittavat maahanmuuttoa sekä nostavat yli 60-vuotiaiden työllisyysastetta.

Uusi sampo vihreän talouden innovaatioista

Monen suomalaisen mielessä ovat 1990-luvun lama ja vuoden 2008 finanssikriisi, joihin vastattiin karsimalla nopeasti julkisia menoja. 1990-luvulla kasvu lähti ripeästi vauhtiin mobiiliteknologian ja tki-panostusten ansiosta.  Vuoden 2008 jälkeen jäätiin sen sijaan jumiin kymmenvuotiseen taantumaan, josta päästiin irti vasta kustannuskilpailukyvyn palauttaneen vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen myötävaikutuksella. Tuottavuus- ja investointikehitys on ollut vaisua.  Valtion talous on ollut koko tuon ajan alijäämäinen, eli menot ovat ylittäneet tulot.

Koronakriisin jälkeen ensimmäinen kysymys ei ole se, mistä leikataan valtion budjetissa. Ensimmäinen kysymys on se, miten saamme Suomen kansatalouden vahvan, pitkäjänteisen ja kestävän kasvun uralle. Mitä paremmin pystymme uudistamaan Suomen vahvan kasvun tielle, sitä vähemmän tarvitaan sopeutuksia menoleikkausten kautta. Alhaisten korkojen oloissa reagointiaikaa on julkisessa taloudessa pidempään kuin aiemmissa kriiseissä. Menokuria kyllä tarvitaan joka tapauksessa. Lisäpanostukset on keskitettävä tutkimus- ja kehitysinvestointeihin.

Suomen talouden vahvan pitkäjänteisen kasvun sampo voi löytyä vihreän talouden rakennemuutoksesta. Ilmastonmuutoksen torjunta ja tuotannon uudistuminen luonnon kestokyvyn mukaiseksi luovat valtavan uuden globaalin kysynnän, johon Suomessa on vastauksia. Sekä talouden että tuottavuuden kasvuun on nyt mahdollisuuksia aivan toisella tavalla kuin finanssikriisin jälkeen.

Suomi on pärjännyt koronakriisissä siksi, että luotamme julkiseen valtaan ja toisiimme. Valtion budjetin tasapainottaminen nopeasti mittavilla miljardileikkauksilla vaarantaisi hyvinvointiyhteiskunnan eli yhden luottamusta rakentavan menestyksemme perustan.

Nopeaa budjetin tasapainotusta ajavien kainaloon kannattaa kurkistaa. Sieltä saattaa vilkkua eriarvoisen ja epäluottamusta vahvistavan politiikan ketunhäntä. Siihen ei Suomella ole varaa.

Annika Saarikko
valtiovarainministeri
@AnnikaSaarikko